Odotettuja kirjauutuuksia – kevät 2016

Kirjallisuuden kevätkausi 2016 on pyörähtänyt käyntiin. Kirjasammossa käytiin pitkästä aikaa läpi ilmestyviä uutuuskirjoja jo etukäteen, ja tässä artikkelissa esitellään lyhyesti monentyylisiä kiinnostavia teoksia, joita on ilmestymässä tulevina kuukausina. Tällä kertaa kaunokirjallisten teosten lisäksi mukana on myös muutama tietokirja. Hyvää kirjakevättä kaikille!

 

Kotimaiset romaanit

Marjut Helminen – Appelsiinilehto (Minerva)

Helsinkiläistoimittajan esikoisromaani on ajankohtainen, sillä se vie Palestiinaan keskelle konfliktialuetta. Eräs kirjan henkilöistä on kaksinkertainen pakolainen.

Juha Itkonen – Palatkaa perhoset (Otava)

Menestyskirja Anna minun rakastaa enemmän (2005) saa jatkoa. Mitä kuuluu sen henkilöille Suvi Vaahteralle ja Antti Salokoskelle kymmenen vuotta myöhemmin?

Katri Lipson – Detroit (Tammi)

Lipsonin kirjassa jääkiekkoareenalla sattuvalla onnettomuudella on kohtalokkaat seuraukset. Tarina kertoo ystävyyden särkymisestä, syyllisyydestä ja salaisuudesta.

Tommi Kinnunen – Lopotti (WSOY)

Kinnusen odotettu toinen teos on itsenäinen jatko-osa esikoisromaani Neljäntienristeykselle. Romaanissa kerrotaan tutuista teemoista: toiseudesta ja oman tien löytämisestä.

Otto Lehtinen – Wurlitzer (Gummerus)

Esikoisromaani kertoo seksuaalisuudesta ja monikasvoisesta rakkaudesta. Teoksessa on neljä ihmistä ja yksi haurasluinen tiikeri vuosituhannen alun Helsingissä.

Emma Puikkonen – Eurooppalaiset unet (WSOY)

Teos sijoittuu Euroopan lähihistoriaan ja leikkii ajatuksella, että jokin menisi toisin ja muuttaisi historian kulun.

Niina Repo – Kompleksi (Siltala)

Kirjailijan kaima tekee romaanissa parhaansa töissä ja kotona sekä taistelee löytääksen itsestään uuden naisen ja ei-sanan. Yhtäkkiä alkaa kuitenkin tapahtua kaikenlaista.

Mikko Rimminen – Maailman luonnollisin asia (Teos)

Rimmisen viides romaani on ”pienehkön koon skifiä”. Berliiniläinen virkamies Ernst raahustaa työpaikalleen myrskyisenä aamuna ja tapahtumat vyöryvät, ainakin vähän.

Juha Siro – Idoli (Like)

Palkitun tekijän kirja kertoo rakkaussuhteesta, jota rasittavat pakkomielteisyys, epäluottamus ja kuuluisuuden kirot.

Hannu Väisänen – Elohopea (Otava)

Kirjallisuuden valtionpalkinnon vastikään saaneen Hannu Väisäsen omaelämäkerrallinen romaanisarja on edennyt viidenteen osaansa, joka on musiikin ja ystävyyden ylistystä.

 

Käännösromaanit

Elena Ferrante – Loistava ystäväni (WSOY, suom. Helinä Kangas)

Maailmalla ilmiöksi nousseessa kirjasarjassa kuvataan italialaisen yhteiskunnan muutosta ja ihmispsyyken ristiriitoja. Sarjan avaus kuvaa ystävyyttä sotienjälkeisessä Napolissa.

Victoria Hislop – Paluu (Bazar, suom. Laura Jänisniemi)

Suursuositun Saari-romaanin kirjoittajan teoksessa lontoolainen Sonia on tullut Granadaan tanssiakseen salsaa. Hän päätyy kuin huomaamatta tarinaan Espanjan sisällissodasta.

Kazuo Ishiguro – Haudattu jättiläinen (Tammi, suom. Helene Bützow)

Unenomaisesti ja runollisesti kertova japanilaissyntyinen englantilaiskirjailija on sijoittanut romaaninsa muinaisille Britteinsaarille.

Jonas Hassen Khemiri – Kaikki se mitä en muista (Johnny Kniga, suom. Tarja Lipponen)

Ruotsissa August-palkinnon 2015 voittanut teos on maahanmuuttajaproosaa rakkaudesta, identiteetistä ja ystävyydestä. Kertomus nuoren ihmisen kuolemasta kasvaa tiheäksi pohdinnaksi ihmisyyden ehdoista.

Ralf Rothmann – Kuolema keväällä (Atena, suom. Raija Nylander)

Saksan palkituimpiin nykykirjailijoihin kuuluvan Rothmannin teos kertoo toisen maailmansodan viimeisistä viikoista etulinjassa, kun natsit värväsivät kaikki liikenevät miehet rintamalle.

Sei Shonagon – Tyynynaluskirja (Teos, suom. Miika Pölkki)

Noin tuhat vuotta sitten elänyt japanilainen hovinainen oli aiheena myös HelMet-kirjallisuuspalkinnon saaneessa Mia Kankimäen teoksessa. Shonagonin kirjoittama kirja on yksi Japanin kirjallisuuden tunnetuimmista.

John Steinbeck – Routakuun aika (Tammi, suom. Pirkko Talvio-Jaatinen)

Nobelistin romaani on ilmestynyt aiemmin suomeksi vain rajoitettuna kirjakerhopainoksena. Kirjassa kuvataan pientä norjalaiskylää toisessa maailmansodassa.

John Williams – Butcher’s Crossing (Bazar, suom. Ilkka Rekiaro)

Lukijat hurmanneen vuonna 2015 suomeksi julkaistun Stonerin kirjoittajalta ilmestyy toinen suomennos. Tässä tarina kulkee toiseen suuntaan: yliopistomaailma vaihtuu karuun luontoon.

 

Dekkarit

Samuel Bjørk – Minä matkustan yksin (Otava, suom. Päivi Kivelä)

Skandidekkarien uusi menestysteos tulee tällä kertaa Norjasta. Poliisit alkavat tutkia hyytävää lapsenmurhaa.

Kati Hiekkapelto – Tumma (Otava)

Suositun sarjan kolmannessa osassa Anna Fekete matkustaa kotikaupunkiinsa Serbian unkarilaisalueille. Pakolaiskriisin todellisuus näkyy tässäkin teoksessa.

Jari Järvelä – Tyttö ja seinä (Tammi)

Koukuttava ja vauhdikas jännäritrilogia on tullut päätösosaansa. Päähenkilö Metro joutuu pakenemaan sekä poikaystävänsä surmaajaa että venäläistä oligarkkia.

Nele Neuhaus – Lumikin on kuoltava (WSOY)

Saksan tämän hetken myydyin rikoskirjailija kirjoittaa vuoristokylästä ja sen menneisyyden varjosta, kahden teinitytön katoamistapauksesta.

Miikko Oikkonen ja Tiina Raevaara – Ihon alla (Gummerus)

TV-sarjaksikin taipunut lääketieteellinen jännitystarina kuvaa biotekniikan vaaroja ja mahdollisuuksia. Samaan aikaan se on myös ihmissuhdedraama.

Niina With – Lähettäjä tuntematon (Myllylahti)

Tiivis jännäri kertoo kustannustoimittajasta Espoossa ja toimittajasta Seinäjoella. Kirjassa käsitellään väärinteon oikeutusta ja vanhemmuuden pelkoja.

 

Spekulatiivinen fiktio

Erkka Leppänen ja Petri Hiltunen – Kirotun maan ritarit (Vaskikirjat)

Leppäsen novellit sijoittuvat kokoelman kuvittaneen sarjakuvataiteilija Hiltusen luomaan Jaconia-maailmaan.

Anni Nupponen – Hirviöasiakaspalvelu (Osuuskumma)

Sadan sanan tarinoissa päädytään kummallisiin asiakaspalvelutilanteisiin, esim. plasma-television sijaan kotiin kannetaan ektoplasma-televisio.

 

Runous, lyhytproosa, esseet

Anna Ahmatova – Olen äänenne. Kootut runot 1904-1966 (Kirjokansi, suom. Anneli Heliö)

Venäjän merkittävimpiin kuuluvan runoilijan koko tuotanto on suomennettu nyt ensimmäistä kertaa.

Siri Hustvedt – Elää, ajatella, katsoa (Otava, suom. Kaisa Sivenius)

Amerikkalaiskirjailija ammentaa esseissään niin omista kokemuksistaan kuin eri tieteenalojen oivalluksista. Hän pohtii, mitä on olla ihminen.

Erkka Filander – Torso (Poesia)

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon 2013 voittaneen nuoren runoilijan toinen kokoelma on perusteellisen kirjoitustyön tulosta.

Pauliina Haasjoki – Planeetta (Otava)

Runokokoelmassa painovoima ja painottomuus vaihtelevat, koko kosmos avautuu kauneudessaan ja haavoittuvuudessaan.

Maritta Lintunen – Takapiru (WSOY)

Novelleissa kerrotaan ihmisistä, joiden moraalikäsityksiin vaikuttavat elämänkokemus ja sukupolvi. Erilaiset ajatusmaailmat tulevat esiin.

Antti Reini – Neljätoistanollakuus (Like)

Näyttelijä, muusikko ja ”kokonaistaideteos” on kirjoittanut kaunokirjallisen teoksen, joka taipuu monologin, proosarunon ja novellin muotoon.

David Foster Wallace – Kummatukkainen tyttö (Siltala, suom. Juhani Lindholm)

Omaperäisen amerikkalaiskirjailijan kahdesta kokoelmasta koottu novellivalikoima on tekijälleen tyypillisesti elämyksellinen ja sisältää ainutlaatuista tarkkuutta.

Sarjakuvat

Karoliina Korhonen – Suomalaisten painajaiset / Finnish Nightmares (Atena)

Supersuosituksi yllättäen kasvanut sarjakuva kertoo ”keskivertofinskistä”, joka kohtaa monia suomalaisille kiusallisia sosiaalisia tilanteita.

Janne Kukkonen – Voro (Like)

Esikoissarjakuva-albumi kertoo mestarivarkaan urasta haaveilevasta Liljasta. Teos kasvaa taianomaiseksi fantasiaseikkailuksi kaikenikäisille lukijoille.

Tieto

Jens Andersen – Astrid Lindgren: tämä päivä, yksi elämä (WSOY, suom. Kari Koski)

Mikä teki Astrid Lindgrenistä suuren kirjailijan ja lasten puolesta taistelijan? Teos kuvaa ihmistä, jota ajoivat niin mielikuvituksen lahja kuin sisäiset demonit.

Minna Eväsoja – Melkein geisha: hurmaava ja hullu Japani (Gummerus)

Japanilaisen estetiikan dosentti kertoo monenlaisia, kauniita ja hauskojakin tarinoita japanilaisesta kulttuurista ja suomalaisnaisen kohtaamisesta sen kanssa.

Katja Jalkanen ja Aino-Maria Savolainen – Korot kopisten: käytännön opas kulttuuriviidakkoon (Avain)

Kirja on opas siihen, mistä löytää taidetta, mitä kirjoja lukea, miten pukeutua teatteriin ja kuinka herättää kulttuurinälkä.

Keltaiset esseet – Keltainen kirjasto tutkijoiden silmin (Tammi)

Keltaisen kirjaston parhaimmisto on päässyt tutkijoiden käsittelyyn. Tutut ja tulevat klassikot taipuvat yllättäviin asentoihin.

Conchita Wurst – Minä, Conchita: We are Unstoppable (Into, suom. Mari Janatuinen)

Itävaltalainen euroviisuvoittaja kertoo siitä, miten maalaispoika Tom Neuwirthista tuli miljoonia säväyttänyt upea drag queen.

 

Koonnut: Tuomas Aitonurmi / Kirjasampo