Urheilukirjoja ja identiteetin etsintää - Mika Wickström

Mika Wickströmin (s. 1965) tähänastisen romaanituotannon voisi karkeasti jakaa kahteen pinoon. Ensimmäiseen sijoittuisivat urheiluaiheiset teokset. Esikoisteos, nuortenromaani Hienoosokeria! (1991) kuvaa jalkapalloa, aikuistenromaani Kunniakierros (1998) pikajuoksua ja dopingia, nuortenromaani Kypärätemppu (1999) jääkiekkoa ja Kalkkiviivoilla (2008) pitkänmatkanjuoksua. Urheiluaiheita Wickström on käsitellyt myös tietokirjoissaan (esimerkiksi elämäkerta pituushyppääjä Tommi Evilästä).

Toisesta pinosta löytyisivät nuortenromaanit Sukupolvi X (1995) ja Sebastian (1996) sekä aikuisten romaanit Vastakarvaan (2002) ja Kuuleeko Beirut (2010). Toisen pinon romaaneja yhdistää oman identiteetin etsiminen, nuoren aikuisen pyrkimys määrittää itse itsensä ja paikkansa maailmassa. Samaa identiteetin etsintää löytyy myös kirjailijan urheiluaiheisista romaaneista, mutta toisen pinon teoksissa etsintä on leimallisesti vahvempaa ja usein myös ääriratkaisuihin pyrkivää.

Identeettiä määrittämässä

Sukupolvi X:n Sneikki-jengin Jari ja Sebastianin suomenruotsalaisen perheen Johan eivät kumpikaan halua osaksi normiyhteiskuntaa ja sen odotuksia. Niin erilaisia kuin Jari ja Johan ovatkin, ovat he kirjailijan tuotannossa omanlaisiaan sukulaissieluja. Jari on muuttanut kotoaan jenginsä kämppään, asettunut yhteiskunnan ulkopuolelle elämään varastelemalla ja soittamalla sneikkien bändissä. Koulutus, työ ja muu ahdistavalta tavallisuudelta tuntuva ei Jaria kiinnosta. Uusi tyttöystävä Taru tarjoaa mahdollisuutta palata normielämän syliin, mutta ratkaiseva askel on Jarille vaikeaa. Abiturientti Johan puolestaan torjuu perheensä vaatimukset kuudesta ällästä, hyvästä opiskelupaikasta ja perhefirman johtajuuteen astumisesta vaipumalla yhä syvemmälle itseensä. Siinä missä Sukupolvi X:n Jari kuulee maailman ja kaupungin sykkeen kuulee Sebastianin Johan yhä enenevässä määrin sisältään kumpuavaa salaperäisen Sebastianin ääntä, joka kyseenalaistaa Johanin ratkaisuja. Jari ja Johan pakenevat perheidensä ja yhteiskunnan odotuksia, mutta pakokeinot osin järkyttävine ilmenemismuotoineen poikkeavat toisistaan. Jarin ratkaisu voi löytyä yhä edelleen elämisestä osana jengiä, Johanin suljetulta osastolta.

Kyseenalaistamaan joutuu myös pohdiskelevan Vastakarvaan-romaanin biologian opiskelija Kirsi, joka uuden ystävänsä Rosan kautta tutustuu eläinaktivisteihin. Maatalon tyttärenä Kirsillä on mutkaton ja suora suhde eläimiin, mutta vähitellen hän alkaa miettiä asioita toisesta näkökulmasta. Kirsi joutuu määrittelemään identiteettiään uudestaan monin tavoin. Arvioinnin kohteeksi joutuvat niin suhde eläimiin ja aktivismiin kuin turkistarhauksesta elantonsa saaviin vanhempiin. Lopulta punnintaan joutuu myös oma seksuaalisuus.

Uutuusromaani Kuuleeko Beirut kuvaa enemmän 1980-luvun lopulla Libanonissa rauhanturvaajana toimivan jääkäri Tapio Finnen sotilasarkea kuin varsinaista identiteettikriisiä. Kuuleeko Beirut on kiinnostava kuvaus rauhanturvaajien työstä niin Finbatissa kuin kansainvälisissä joukoissa. Seikkailut ovat jossain muualla, samoin unelmat. Arkeen kuuluu hiekka-aavikkoa ja tylsiä vartiovuoroja sekä hälytyskeikkoja, joilla pelko tulee tutuksi. Tapion haave on päästä Beirutiin, enon paratiisiin, josta puhuminen on rikkonut enon ja Tapion pastori-isän välit. Beirut on se unelma, joka on auttanut Tapioa astumaan ulos ahtaaksi kokemastaan elämännäkemyksestä.

Intohimo juoksuun, jalkapalloon ja jääkiekkoon

Urheilukirjoissaankin Wickström jatkaa pohdiskelevaa ja rauhallista kerrontaa. Hänen sankarinsa eivät juuri seikkaile, mutta arkisen elämän kuvauksen kautta kirjoista avautuu tunnistettava maailma. Yhteistä Wickströmin urheilukirjoille on intohimo, teosten henkilöiden omaan lajiinsa kohdistama ehdoton innostus ja kehittymishalu. Urheilu on päähenkilöiden elämän tärkein asia, se jonka puolesta ollaan valmiita tekemään yhä uusia treenejä, elämään tarvittaessa askeettisesti ja siirtämään opinnot ja seurustelusuhteet sivummalle.

Jääkiekkoaiheinen nuortenkirja Kypärätemppu lähestyy yläkoululaisten jääkiekkoharrastusta uuden kaupunginosaseuran perustamisen kautta. Hienoosokeria! kuvaa 15-vuotiaan Masan vaikeuksia löytää oma paikkansa niin perheessään, vasta-alkaneessa lukiossa kuin seurustelusuhteessaan. Romaani sivuaa myös surua ja menetystä Masan opetellessa suremaan leukemiaan menehtynytta ystäväänsä. Mahdollisuuden uuteen suuntaan tuo lahjakkuus jalkapalloilijana.

Nuortenkirjaksi luokiteltu Kalkkiviivoilla puhutellee sisältönsä ja käsittelytapansa perusteella enemmän aikuislukijoita. Keskimatkoihin keskittynyt urheilulukiolainen Lassi saa uudeksi valmentajakseen vanhan ja omapäisen konkarin Artturi Stoori Määttäsen. Stoori on lempinimensä veroinen. Miehen valmennuksen apuna käyttämistä tarinoista syntyy romaaniin antoisa suomalaisen urheiluhistorian oppitunti. Tutut ja hieman tuntemattomammat urheilijat ja valmentajat vuosikymmenten varrelta sysivät menestystarinoillaan Lassia eteenpäin kohti kirkkaimpia mitaleja. Urheiluhistorian lisäksi romaanin vahvinta antia on pureutuminen Lassin harjoituksiin ja kisoihin. Kalkkiviivoilla paljastaa tiukasti sen, ettei huipulle ole oikoteitä, jokaista ajasta puristettua sekunnin kymmenystä kohti joutuu urheilija tekemään uskomattomia ja puuduttavantylsiä harjoituksia yhä uudestaan ja uudestaan. Penkkiurheilijalle teos avaa aivan uusia maailmoja.

Urheilumaailman salattuja ovia sen sijaan pyrkii avaamaan Vuoden urheilukirjapalkinnon saanut romaani Kunniakierros, jonka yksi keskeisistä teemoista on doping. Kunniakierros keskittyy varsinaiseen urheiluun oikeastaan vain ensimmäisessä osassaan, jossa keskeishahmona on läpimurron tekevä pikajuoksija Erkka Mäkilä. Suomenennätyksiä rikkovan Mäkilän ympärillä alkaa pyöriä dopinghuhumylly eikä traagisesti päättynyt salainen valmennusleiri suinkaan suitsi puheita. Toisessa osassa pääosaan astuu Aamusanomien kesätoimittaja Ville Borg, joka on Erkan vanhimpia ystäviä. Ville kiinnostuu dopingista yleisellä tasolla ja alkaa suunnitella asiaan liittyvää yleisartikkelia.

Romaani kuvaa ohi dopingaiheen ennen kaikkea Villen kasvamista toimittajaksi. Samalla se käsittelee myös illuusioiden menettämistä ja ystävyyden ja luottamuksen uudelleenarviointia. Erkka jää teoksessa salaperäisemmäksi hahmoksi kuin Ville, koska Erkka ei paljasta itsestään juuri mitään. Hänelle on olemassa vain pikajuoksu ja siinä kehittyminen. Kunniakierroksen voisi huoletta nostaa Wickströmin urheilukirjojen pinosta identiteetin rakentumista käsittelevien teosten joukkoon, koska sekä Erkan että Villen valitsemillaan urilla tekemät ratkaisut ja niiden vaikutus heidän elämiinsä on teoksessa niin keskeistä.

- Tuija Lassila

Viimeksi päivitetty 8.11.2010
Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 15.12.2011