Muusikoita inspiroinut kirjallisuus, osa 2

Teema
5.12.2013

Toimitukselta: Kirjailija | Teema | Teos | Täky

Kauhua ja punkia sekä ystävyyttä sarjakuvantekijän kanssa

Spefin alla olevista kirjallisuuden lajeista ovat toki ammentaneet muutkin kuin metallistit. Stephen Kingin kauhuklassikosta Pet Sematary (suom. Uinu, uinu lemmikkini) tehtyyn elokuvaversioon teki punk rock –yhtye Ramones kappaleen, josta tuli yksi heidän tunnetuimmistaan. Tieteiskirjallisuuden puolelta puolestaan George Orwellin dystopiasta Vuonna 1984 tekeillä ollut musikaali sai David Bowien tarttumaan aiheeseen. Musikaalia ei koskaan syntynyt, mutta siihen tarkoitetuista kappaleista moni päätyi Bowien Diamond Dogs -albumille.

Follow Victor to the sacred place
This ain't a dream, I can't escape
Molars and fangs, the clicking of bones,
Spirits moaning among the tombstones,
And the night, when the moon is bright,
Someone cries, something ain't right.

I don't want to be buried in a Pet sematary
I don't want to live my life again

Ramones – Pet Sematary, levyltä Brain Drain (1989)

Someday they won't let you, so now you must agree
The times they are a-telling, and the changing isn't free
You've read it in the tea leaves, and the tracks are on TV
Beware the savage jaw
Of 1984

David Bowie – 1984, levyltä Diamond Dogs (1974)

Myös sarjakuvantekijät on tärkeä mainita tällaisessa artikkelissa. Neil Gaiman on tunnetusti laulaja-lauluntekijä Tori Amosin hyvä ystävä ja Gaimaniin sekä hänen teoksiinsa viitataan monessakin Amosin kappaleessa. Alla joitakin esimerkkejä näistä.

If you need me, me and neil'll be hangin' out with the DREAM KING
Neil says hi by the way

Tori Amos – Tear in Your Hand, levyltä Little Earthquakes (1992)

Where are the Velvets?

Tori Amos – Hotel, levyltä From the Choirgirl Hotel (1998), viittaus Gaimanin romaaniin Neverwhere

Näytelmiä ja runoutta

Runo- ja näytelmäosastolle siirryttäessä vastaan tulee hyvin erilaisia musiikkityylejä. Ensin matkustetaan Norjaan näytelmien ja klassisen musiikin pariin. Henrik Ibsenin Peer Gyntin näyttämöversioon sävelsi unohtumattoman musiikin itse Edvard Grieg. Syntyivät sellaiset klassisen musiikin helmet, kuin Aamutunnelma, Vuorenkuninkaan luolassa ja Solveigin laulu.

Kanske vil der gå både Vinter og Vår,
og næste Sommer med, og det hele År; —
men engang vil du komme, det véd jeg visst;
og jeg skal nok vente, for det lovte jeg sidst.

Edvard Grieg – Solveigs sang [Peer Gynt, op23. Nro 19, Solveigs sang, suomi (Solveigin laulu)], ensiesitys vuonna 1876

Runouden puolelta englantilaisen runouden klassikkoteos, John Miltonin Paradise Lost (suom. Kadotettu paratiisi) on antanut nimensä metallimusiikin suurelle nimelle, myöskin brittiläiselle Paradise Lost -yhtyeelle. Myös Nick Cave & The Bad Seedsin kappale Red Right Hand on ottanut nimensä tuosta Miltonin teoksesta: "Should intermitted vengeance arm again/ His red right hand to plague us?/ What if all her stores were opened, and this firmament/ Of Hell should spout her cataracts of fire." Runoilijoista myös Sylvia Plath on innoittanut hyvin monia muusikoita, ja mieleeni tuli tässä kohtaa ensimmäisenä suomalainen laulaja-lauluntekijä Astrid Swan, jonka kappaleessa Spartan Picnic lainataan heti alussa tämän runoilijan kiistanalaista lausetta.

On a gathering storm comes
a tall handsome man
In a dusty black coat with
a red right hand

Nick Cave & The Bad Seeds – Red Right Hand, levyltä Let Love In (1994)

Sylvia said: “Every woman adores a Fascist”

Astrid Swan – Spartan Picnic, levyltä Spartan Picnic (2009)

Rokkarit romaaniklassikoiden parissa

Palataanpa romaaniklassikoihin. J. D. Salingerin Catcher in the Rye (suom. Sieppari ruispellossa) ei juuri esittelyjä kaipaa. Guns n’ Rosesin Chinese Democracy -levyllä ilmestyneessä kappaleessa Axl Rose pohtii lyriikoissa, miksi Siepparin päähenkilö Holden Caulfield tuntuu motivoivan ahdistuneita ihmisiä, kuten John Lennonin murhannutta Mark Chapmania. Venäläisen kirjallisuuden klassikko, Mihail Bulgakovin satiirinen romaani Saatana saapuu Moskovaan puolestaan toimi innoittajana yhdelle rock-musiikin tärkeimmistä kappaleista, kun Marianne Faithfull antoi kirjan silloiselle poikaystävälleen Mick Jaggerille. Tästä inspiroituivat lyriikat kappaleeseen Sympathy for the Devil.

When all is said and done
We're not the only ones
Who look at life this way
That's what the old folks say
But every time I see them
Makes me wish I had a gun
If I thought that I was crazy
Well, I guess I'd have more fun
I guess I'd have more fun

(Guns n’ Roses – Catcher in the Rye, levyltä Chinese Democracy (2008)

Please allow me to introduce myself
I'm a man of wealth and taste
I've been around for a long, long year
Stole many a man's soul to waste

And I was 'round when Jesus Christ
Had his moment of doubt and pain
Made damn sure that Pilate
Washed his hands and sealed his fate

(The Rolling Stones – Sympathy For The Devil, levyltä Beggars Banquet (1968)

Vielä on kuitenkin mainittava pari hienoa metallibändiä ja kirjailijaa. Iron Maidenillä on lukuisia kappaleita, jotka perustuvat kirjallisuuteen. Aldous Huxleyn Brave New World (suom. Uljas uusi maailma) on jälleen tieteiskirjallisuutta, dystopiaa ja kertoo totalitarismista. Bruce Dickinson palasi takaisin Iron Maideniin vuonna 2000 albumille Brave New World, jolta löytyy myös samanniminen Huxleyn romaaniin perustuva kappale. Kotimaisen Nightwish-yhtyeemme Tuomas Holopainen puolestaan on suuri Henry David Thoreaun ihailija. Thoreaun romaanista Walden (suom. Elämää metsässä) Holopainen löysi ajatuksen, jonka pohjalta päätti kirjoittaa lyriikat Marco Hietalan säveltämään kappaleeseen The Crow, the Owl and the Dove.

Dragon kings dying queens, where is salvation now
Lost my life lost my dreams, rip the bones from my flesh
Silent screams laughing here, dying to tell you the truth
You are planned and you are damned in this brave new world

Iron Maiden – Brave New World, levyltä Brave New World (2000)

Don’t give me love, don’t give me faith
Wisdom nor pride, give innocence instead
Don’t give me love, I’ve had my share
Beauty nor rest, give me truth instead

Nightwish – The Crow, the Owl and the Dove, levyltä Imaginaerum (2011)
_______________________________________________________________________

Artikkelin kirjoitti Tuomas Aitonurmi

Ensimmäinen osa: Muusikoita inspiroinut kirjallisuus, osa 1

Kolmas osa: Muusikoita inspiroinut kirjallisuus, osa 3