Feminististä fantasiaa – Anu Holopaisen Syysmaa-sarja

Syysmaassa naisilla ei ole oikeuksia. Heitä ei opeteta lukemaan, he eivät voi opiskella eikä heillä ole lupa harjoittaa uskontoa. Heidän paikkansa on koti ja he saavat työskennellä kodin ulkopuolella ainoastaan miespuolisen sukulaisen allekirjoittaman lupakirjan avulla. Syysmaan naisten elämän tärkein päämäärä on avioitua ja synnyttää poikia. Tytär ja varsinkin esikoistytär on miehelle suuri häpeä ja syy hylätä vaimo. Syysmaassa naiset ovat kaikessa miesten vallan alla.

Tämän saa huomata katkerasti myös seitsemäntoistavuotias Adaira, nelityttärisen perheen esikoinen. Adairan isä, kirjailija Banuk, on pojattomana joutunut Suuriruhtinaan hovin epäsuosioon ja nyt hän aikoo ostaa tiensä takaisin hovikirjailijaksi naittamalla esikoistyttärensä rikkaalle ja vaikutusvaltaiselle Samakille. Sulhasen ikä ja irstas luonne eivät ole avioliiton este, koska pohjimmiltaan isä haluaa kostaa tyttärelleen pojattomuutensa. Matkalla häihin Adairaa kuljettavat vaunut pysäytetään ja kolme naamioitunutta hahmoa ryöstää morsiamen. Ryöstäjinä on viiden naisen lainsuojaton ryhmä, Welman tytöt, joiden ainoa tarkoitus on pelastaa Adaira sadistisen Samakin käsistä. Naiset tarjoavat tytölle vaihtoehdon avioliitolle ja perinteiselle naisen elämälle: vapaan elämän naisyhteisössä yhteiskunnan ulkopuolella.

Tässä lyhyesti Anu Holopaisen feministisen fantasiasarjan Syysmaa alku. Sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt kolme osaa, Welman tytöt (2003), Sisarpuut (2004) ja Viinikauppias (2005). Syysmaa-sarjassa Holopainen tarkastelee naisten mahdollisuuksia omanarvontuntoiseen ja itsenäiseen elämään tiukan patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Naisten elintila on kapea ja tarkkaan rajattu, murtautuminen perinteiden kahleista tekee naiset väistämättä hylkiöiksi, jotka eivät saa tukea yleensä edes omilta vanhemmiltaan. Perheväkivalta, rakkaudettomuus ja esikoistyttövauvojen luovuttaminen surmattaviksi ovat Syysmaassa monien naisten arkipäivää.

Syysmaata hallitsevat neljän pääuskonsuunnan, Rautatammen, Vuorimännyn, Purppuravaahteran ja Haapapuun, kannattajat. Uskonnollinen elämä on miesten käsissä, naiset toteuttavat uskontoa miesten kautta palvomalla ja palvelemalla kotona miestään, temppeleihin heillä ei ole asiaa. Naisten oma uskonsuunta, Villipihlaja, on kielletty ja vainottu. Kielletty on myös salaperäinen ja tuntematon Metsälehmuksen suunta. Welman tytöt palvovat Villipihlajaa, joka antaa jokaiselle kannattajalleen jonkin erityislahjan.

Holopainen sitoo uskonnon voimakkaasti naisten itsenäisyyden ja yhteiskunnallisen vapauden tavoitteluun. Syysmaan patriarkaalisia perinteitä kannattavat miehet pelkäävät naisten itsenäisen uskonnonharjoittamisen lisäävän vähitellen naisten vapautta ja siten rapauttavan vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän. Naisen asemaan parannusta haluaville uskonnollinen vapaus on elinehto: oikeus harjoittaa uskontoa liittyy naisten oikeuteen olla ihmisiä.

Syysmaa-sarja ei ratkaisuiltaan ole mustavalkoinen. Naisten sorron hyväksyviä ja tasa-arvon kannattajia ei erota sukupuoli. Perinteisiä tapoja kannattavat monet naisetkin ja Villipihlajan kannattajissa ja naisten oikeuksien puolesta taistelevien joukossa on monia miehiä. Syysmaan sortoyhteiskunnan rinnalla tarkastellaan Villipihlajan ja Metsälehmuksen tasa-arvoon perustuvia yhteiskuntamalleja.

Anu Holopainen kirjoittaa kiinnostavaa ja täysipainoista fantasiaa, jossa jännittävät ja rohkeutta vaativat seikkailut vievät päähenkilöitä vähitellen lähemmäs tavoitteitaan. Sarjalla ei ole varsinaista keskushenkilöä, vaan keskeisin henkilö vaihtuu kirjasta toiseen. Ensimmäisessä osassa, Welman tytöissä, päähenkilönä on Adaira, Sisarpuut, jakautuu kahteen osaan aviomiestensä luota karanneiden Zaran ja Javonan mukaan. Viinikauppiaassa miehet nousevat enemmän esille, keskushenkilöinä ovat viinikauppiaaksi naamioituva Villipihlajan kannattaja Merkinos sekä Metsälehmuksen lääkäripappi Rakhenes. Vaihtuvat keskushenkilöt laventavat sarjan teemoja ja monipuolistavat kerrontaa. Työn alla olevan neljännen osan ilmestymisajankohta on vielä avoin. Kukahan nousee osan keskushenkilöksi? Rakhenesin tytärpuoli Yvana vai salaperäinen metsänolentojen jälkeläinen Sissa? Kenties Merkinosin viinikaupan apulainen Erathes? Vai joku aivan uusi henkilö?
- Tuija Lassila -

Viimeksi päivitetty 3.9.2007
Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 13.10.2011