KIRJAKOHU! Kirjallisia teoksia kohujen keskellä
Jotkut mieltävät kirjallisen maailman varsin kuivaksi ja korrektiksi, mutta silloin tällöin sattuu jotakin sellaista, että kirjat ja niiden taustalla olevat ihmiset nousevat lööppien, yleisen ihmetyksen, kauhistelun ja suorastaan hysterian kohteiksi. Tekijöille ja kustantajille kirjakohu on ns. kaksipiippuinen juttu: heitä vaaditaan tilille milloin mistäkin ja ollaan kuin tulisilla hiilillä, mutta toisaalta kohun kohteena olevat kirjat saavat näkyvyyttä ja usein myös myyvät paljon. Kirjakohujen monet puolet tulevat näkyviin tässä artikkelissa, jossa esitellään eri syistä nousseita kohuja kirjamaailmassa. Lopussa on kaikkiin tapauksiin liittyen verkkolähteitä, joista pääsee helposti lukemaan lisätietoa kirjakohuista ja niiden taustoista. Tervetuloa matkalle kirjallisen mediaryöpytyksen pyörteisiin!
Plagiointi
Mika Waltari – Suuri Illusioni, Sinuhe Egyptiläinen
Liian yksityiskohtaista kopiointia koskevat kohut ovat velloneet jo Mika Waltarin aikana. Kriitikko Elsa Enäjärvi havaitsi hänen esikoisromaanissaan Suuri Illusioni (1928) olevan juonellisia yhteyksiä Michael Arlenin romaaniin Vihreä hattu, joka oli ilmestynyt kolme vuotta aiemmin. Waltari myönsi lainanneensa Arlenilta teoksen motiivin. Myös Waltarin Sinuhe egyptiläinen -klassikosta keskusteltiin, ja sitä arveltiin Raamatun Saarnaajan parafraasiksi (tekstin selittäväksi muunnelmaksi).
Olavi Paavolainen – Risti ja hakaristi
Professori H. K. Riikonen todisti Olavi Paavolaisesta kirjoittamassaan elämäkerrassa Nukuin vasta aamuyöstä, että Paavolainen käytti varsinkin kirjassaan Risti ja hakaristi suoria lainauksia tietokirjoista lähdemerkintöjen ollessa vain sattumanvaraisia.
Paavo Rintala – Mummoni ja Mannerheim
1960-luvulla kirjailija Paavo Rintala kirjoitti historiallisen romaanitrilogian mummostaan ja Mannerheimista lainaten Leo Tolstoin Sotaa ja rauhaa venäläisen sodankäynnin kuvaukseensa.
Anja Snellman (Kauranen) – Pelon maantiede
Vuonna 1995 keskusteltiin Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaanista Pelon maantiede, joka lainasi erinäisiä tutkimuksia varsin vapaasti. Tuolloin tutkija Hille Koskela, jonka yhdessä Annamari Asikaisen kanssa laatimaa artikkelia Kauranen käytti, totesi että olisi ollut korrektia mainita tutkijat edes kirjan alussa tai lopussa.
Vuoden 2015 Finlandia-ehdokkaaksi valittiin mm. Panu Rajalan romaani Intoilija, joka kertoo valokuvaaja ja kirjailija I. K. Inhan elämästä. Inha on kirjassa minäkertojana. Selvisi, että Rajala on lainannut kirjaan Inhan tekstiä sellaisenaan niin, että lainaukset muodostavat noin neljänneksen kirjasta, eikä Inhalta lainattua tekstiä ole mitenkään eroteltu Rajalan omasta. Rajala puhui kollaasiromaanista ja totesi, ettei halunnut jättää käyttämättä Inhan hienoja matkakuvauksia. Tekijyyden määritelmä tämän romaanin kohdalla herätti paljon keskustelua: tekijänoikeudellista ongelmaa ei suoja-ajan vanhennuttua ollut, lähinnä kyse oli lainaamisen moraalisesta sopivuudesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva tekijänoikeusneuvosto linjasi lausunnossaan vuoden 2016 alussa, että Raija Orasen olisi pitänyt ilmoittaa Aurora Karamzinista kertovassa romaanissaan suorat lainauksensa ja pyytää niihin lupa. Näin oli aikaisemmissa Orasen historiallisissa romaaneissa tehtykin, mutta siitä oli hänen mukaansa tullut kielteistä palautetta kirjallisuusalan ihmisiltä, joten luettelot oli jätetty pois. Aurorassa todettiin olevan kohtia, jotka ”on lainattu siihen suoraan toisesta teoksesta, sen proosatekstistä ja siihen tehdyistä käännöksistä.”
Palkinnot
Alexandra Salmela – 27 eli kuolema tekee taiteilijan
Kirjallisuuspalkinnot aiheuttavat usein tunneryöppyjä ja kohuja, ovathan ne varsinkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa merkittävässä osassa kirjojen tekemisessä näkyväksi. Erityisesti se näkyvin, eli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on saanut aikaan keskustelua monena vuonna. Vuonna 2010 pienen kohun sai aikaan se, että Alexandra Salmela oli ehdolla esikoisromaanillaan 27 eli kuolema tekee taiteilijan vaikka ei ollut Suomen kansalainen, kuten palkinnon säännöt edellyttivät. Sittemmin sääntöjä muutettiin ja kansalaisuusvaatimus poistettiin.
2011 Finlandia-palkintoon liittyen puolestaan päiviteltiin sitä, ettei lukevan yleisön suuresti arvostama Katja Ketun Kätilö ollut edes ehdolla. Tätä asiaa paikkasi seuraavana vuonna Runeberg-palkinnon, Kalevi Jäntin palkinnon ja kirjabloggaajien varjo-Finlandian päätyminen kirjalle.
Moraalikysymyksiä
Aleksis Kivi – Seitsemän veljestä
Kirjat ovat aiheuttanet kohua erilaisiin moraalikysymyksiin liittyen monesta näkökulmasta. Arvostelijoiden mielestä kyseenalaista moraalia esittelevä teos voi johtaa maailmalla edelleen jopa kirjojen kieltämiseen. Kirjailija ja kriitikko August Ahlqvist kirjoitti murskakritiikkejä Aleksis Kiven klassikoksi myöhemmin nousseesta Seitsemästä veljeksestä. Teoksen ensimmäisestä arvostelusta: ”Luultavasti ei ole koskaan koko maailmassa painettu kirjaa, jossa olisi niin paljon haukkumasanoja, kirouksia, herjauksia ja raakoja kuvauksia kuin tässä kirjassa.” ”Siitä, mitä olemme jo esittäneet, käy kyllin ilmi, minkälaiset kauneus- (ettemme sanoisi säädyllisyys- ja sopivaisuus-) käsitykset tekijällä on.” Mielenterveysongelmistä kärsineelle Kivelle Ahlqvistin kritiikit eivät tunnetusti tehneet hyvää. Ahlqvist oli ottanut Kiven hampaisiinsa jo tämän ensimmäisten runojen arvosteluissa, sillä hänestä Kiven kieli ei ollut sellaista, jota suomalaiselta kirjallisuudelta sopisi edellyttää. Ahlqvist kenties näki tehtäväkseen suomen kielen ”siivoamisen” kansalaisuusaatteen ollessa voimissaan.
Henry Miller – Kravun kääntöpiiri
Millerin alun perin 1934 julkaistu kirja kiellettiin Yhdysvalloissa, missä julkaisukielto kumottiin 1961. Suomennos julkaistiin 1962, jolloin Oikeusministeriön pyynnöstä asetettu lautakunta ”epäsiveellisten julkaisujen levittämisen ehkäisemiseksi” katsoi teoksen loukkaavan siveellisyyttä ja teos määrättiin takavarikoitavaksi. Päätös sai paljon huomiota mm. siksi, että lautakunnassa ei ollut kirjallisuuden asiantuntijaa ja Suomi oli ainut länsimaa, jossa teos takavarikoitiin. Epäloogista oli myös se, että ruotsiksi ja englanniksi kirjaa oli edelleen Suomestakin saatavilla. Suomennos saatiin lopulta julkaistua 1970.
Tove Jansson – Muumiperhe Rivieralla
Alkuperäiset Muumi-sarjakuvat eivät olleet lapsille suunnattuja vaan satiirista sarjakuvaa aikuisille. Niinpä monille myöhemmille lukijoille on tullut yllätyksenä, että esimerkiksi Muumiperhe Rivieralla -sarjakuvassa Niiskuneiti alkaa harrastaa uhkapelejä ja Muumipappa alkaa riekkua taiteilijan seurassa viinipullon kera, mikä johtaa krapulaiseen olemukseen aamulla… Sarjakuvaan pohjautuva elokuva sai ensi-iltansa lokakuussa 2014 ja sen lapsille sopivuudesta keskusteltiin.
Peter Parnell & Justin Richardson – And Tango Makes Three
Tositapaukseen perustuva kuvakirja kahden urospingviinin kasvattamasta pingviininpoikasesta on ilmestymisensä (2005) jälkeen ollut jatkuvasti listan kärjessä kirjoista, joista on valitettu eniten amerikkalaisissa kirjastoissa. Kirjaa syytetään ”homoseksuaalisen agendan ajamisesta”. Teosta ei ole vielä suomeksi käännetty, mutta ruotsiksi se on saatavilla.
Ajat muuttuvat, mikä on sopivaa?
Hergé – Tintti Afrikassa, Tintti Neuvostojen maassa
Hergén Tintti Afrikassa on johtanut oikeuskäsittelyihin teoksen rasistisuuteen vedoten 2000-luvulla niin Ruotsissa kuin Belgiassakin. Myös sarjakuvantekijä itse sensuroi teostaan ensimmäisen version jälkeen. Tintti Neuvostojen maassa puolestaan julkaistiin Suomessa vasta 1986, jolloin julkaistun painoksen jälkisanoissa suomentajat Heikki ja Soile Kaukoranta pahoittelivat teoksen neuvostovastaista henkeä. Tämänkin teoksen sisältöä tekijä itse oli katunut myöhemmin ja vedonnut nuoruuteen ja tietämättömyyteen.
Mark Twain – Huckleberry Finnin seikkailut
Twainin klassikkoteos vuodelta 1884 oli tarkoitettu rasisminvastaiseksi satiiriksi. Teoksessa yli 200 kertaa käytetyn ”neekeri”-sanan tarkoituksena ei ollut halventaa vaan saada lukijoita heräteltyä piintyneiden asenteiden keskellä. Viime vuosina teoksen kieltä on toistuvasti haluttu muokata uusissa painoksissa, mikä on herättänyt voimakasta vastustusta.
Astrid Lindgren – Peppi Pitkätossu
Tätä ei moni tulisi edes ajatelleeksi, mutta rakastetun Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossun valkoinen maailmankuva ja rasismi ovat olleet puheena erityisesti Ruotsissa. Uudemmissa suomennoksissa ”neekerikuningas” on vaihdettu ”hottentottien kuninkaaksi” ja Norjan radion lastenkuunnelmissa Pepin isä on ”kuningas Etelämeren saarella”. Kaikesta huolimatta Peppi valittiin sanomalehti Dagens Nyheterin yleisöäänestyksessä 2014 Ruotsin tärkeimmäksi kulttuuri-ilmiöksi.
Paljastukset
Panu Rajala – Enkeli tulessa, Lavatähti ja kirjamies
Erityisesti jossain määrin elämäkerralliset kirjat herättävät usein mielipiteitä siitä, miten paljon on oikeus paljastaa ja tuoda henkilökohtaisia asioita esille kohdehenkilöistä. Suomessa Panu Rajala on kirjoittanut paljon elämäkertoja niin kirjailijoista kuin muistakin julkisuuden henkilöistä. Erityistä kohua ovat kuitenkin nostattaneet hänen kirjansa naisista, joiden kanssa Rajala on ollut naimisissa. Syöpään menehtyneestä vaimosta, malli ja varatuomari Elina Ylivakerista kirjoitettu Enkeli tulessa sai skandaalinomaisen vastaanoton, kirjan sisältöä vastustettiin ja puolustettiin. Rajalan ja muusikko Katri Helenan avioliittoa kuvannut Lavatähti ja kirjamies kertoi myös hyvin intiimeistä asioista kuten viesteistä, joita laulaja kertoo saavansa tuonpuoleisesta ja joista Katri Helena on sittemmin itsekin puhunut avoimesti ja koonnut ne jopa kirjaksi Taivaan tie.
Susan Kuronen (Ruusunen) – Pääministerin morsian
Suomen tuolloisen pääministerin Matti Vanhasen entinen naisystävä kirjoitti kirjan heidän taannoisesta suhteestaan. Julkisuudessa paljon jo suhteen aikana viihtyneen Kurosen (nyk. Ruusunen) kirjan pelkän kannen julkistustilaisuus veti paikalle hämmentävän suuren määrän median edustajia. Myöhemmin Vanhanen teki kirjasta tutkintapyynnön. Helsingin hovioikeus tuomitsi 10. helmikuuta 2009 Susan Ruususen ja kustantaja Kari Ojalan sakkorangaistukseeen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Tuomiosta valitettiin korkeimpaan oikeuteen, ja kesäkuussa 2010 KKO päätti pitää hovioikeuden antamat sakkotuomiot voimassa.
Mauno Saari – Haavikko-niminen mies
Toimittaja ja kirjailija Mauno Saaren Paavo Haavikosta kirjoittama elämäkerta sai aikaan jo ennakkoon kohua, kun Haavikon poika Heikki yritti estää teoksen julkaisun ja asiassa mentiin oikeuteen asti. Oikeus kuitenkin katsoi, että teoksen saattoi julkaista ja se ilmestyi 2009. Saari kuvasi riitaansa Heikki Haavikon kanssa myös kirjassa varsin yksityiskohtaisesti.
Riikka Ala-Harja – Maihinnousu
Vuoden 2012 syksyllä kirjailija Riikka Ala-Harjan sisaren perhe toi HS:n jutussa julki järkytyksensä siitä, että Ala-Harja oli samana vuonna ilmestyneessä Maihinnousu-romaanissaan käyttänyt sisarensa lapsen sairastumista kirjansa aiheena. Myöhemmin Luutii-verkkojulkaisun jutussa pohdittiin taustalla olevia motiiveja, sillä perheenjäseniä oli ollut julkisuudessa sairaustumiseen liittyen ennen kirjan ilmestymistä, ja HS:n juttu tuomittiin iltapäivälehtityyppisenä halpana human interest -journalismina. Keskustelu kävi kuumana.
Helena Sinervo – Runoilijan talossa
Helena Sinervo alkoi kirjoittaa runoilija Eeva-Liisa Mannerista elämäkertateosta, mutta siitä tulikin romaani, jolla Sinervo voitti lopulta Finlandia-palkinnon 2004. Teoksen vastaanotto oli kuitenkin ristiriitainen. Lehtien yleisönosastoissa julkaistiin kirjoituksia, joiden kirjoittajat olivat pahoillaan kuvasta, jonka Sinervo kirjassaan rakensi Mannerista, tämän ystävistä ja sukulaisista. Pohdittiin yksityisyyden suojaa ja jopa tekijänoikeuksien menettämisestä omaan elämäänsä.
Karl Ove Knausgård – Taisteluni-sarja
Norjalaiskirjailijan massiivisen omaelämäkerrallisen Taisteluni-sarjan kuudes eli viimeinen osa ilmestyy suomeksi tänä vuonna. Sarja on herättänyt huomiota ympäri maailman intiimillä, perusteellisella henkilökohtaisuudellaan. Kirjailijan sukulaiset eivät tapahtuneiden asioiden tarkasta esittelystä ole olleet mielissään, ja kunnianloukkaussyytettäkin on harkittu. Lisäksi sarjan viimeisestä osasta syntyi kohua, sillä Knausgård vertasi Utøyan joukkosurman norjalaisissa herättämiä tunteita saksalaisten tuntemuksiin 1930-luvulla, jolloin natsit nousivat valtaan.
Seksi
D. H. Lawrence – Lady Chatterleyn rakastaja
Seksillä kirjoissa ei nykyään juuri pysty kohauttamaan, kun suurin piirtein kaikki on jo nähty, mutta menneinä aikoina sillä on saatu aikaan kohuja ja kirjojen kieltämisiä. Vuonna 1928 julkaistu englantilaisen D. H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja julkaistiin ensin Italiassa ja vasta 1960 kirjailijan kotimaassa. Suomeksikin teos tuli jo ennen brittijulkaisua, 1950. Teollista konekulttuuria kritisoinut, luonnon ja luonnonmukaisen elämän arvostusta esiin tuonut teos muistetaan lähinnä siitä, että siinä on jonkin verran seksuaalista kuvausta.
Salanimellä kirjoitettu kertomus diplomaatin nuoresta vaimosta hekumoi seksuaalisella kuvastolla siinä määrin, että kohu oli selviö vuoden 1957 maailmassa. Kirjoittajana pidettiin pitkään Marayat Rollet-Andriane -nimistä kirjailijaa ja näyttelijää, mutta myöhemmin on ilmennyt, että teoksen on todennäköisesti kirjoittanut hänen miehensä. Monet muistavat Emmanuellen erityisesti elokuvasta, joka valmistui 1974.
E. L. James – Fifty Shades –trilogia
2010-luvulla maailma puolestaan sekosi kirjalliselta laadultaan kehnosta pehmopornokirjasta, jonka ytimessä on viattoman nuoren naisen rakastuminen komeaan, monilahjakkaaseen ja superrikkaaseen mieheen, jolla on synkkä menneisyys. Valtavat myyntiluvut saavuttaneen kirjasarjan tekijä tiivisti teoksensa: ”Tämä on minun keski-iän kriisini ja siellä ovat kaikki fantasiani." Tarinasta tehtiin myös elokuva, jonka taso vastaa ainakin arvostelujen perusteella melko hyvin kirjallisen ilmaisun tasoa alkuperäisteoksissa…
Riitta Uosukainen – Liehuva liekinvarsi
Suomessakin on osattu kohuta seksiin liittyvästä sisällöstä kirjassa vielä 1990-luvulla. Riitta Uosukaisen Liehuva liekinvarsi -kirja aiheutti massiivisen mediasirkuksen. Ulkomaisille toimittajille jouduttiin selittelemään, miten seksiskandaali voi syntyä siitä, että poliitikko on harrastanut seksiä kotonaan oman miehensä kanssa.
Uskonto
Salman Rushdie – Saatanalliset säkeet
Uskonto muodostaa monille ihmisille elämän ja maailmankuvan perustan, joten siitä kirjoittaminen johtaa helposti suuriin leimahduksiin. Ääriesimerkki tästä on Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet, jonka takia Iranin ajatollah Khomeini julisti Rushdieta koskevan fatwan eli uskonnollisen lausuman, jonka sisältö oli käytännössä kuolemantuomion julistaminen. Rushdie päätyi menemään maan alle ja hänen julkiset esiintymisensä ovat edelleen hyvin rajoitettuja.
Dan Brownin suurmenestykseen noussut jännitysromaani vuodelta 2003 esitti kristinuskon oppeihin verrattuna hyvin vaihtoehtoisia väitteitä, jotka perustuivat monessa kohtaa vuonna 1982 julkaistuun tietokirjaan Pyhä veri, pyhä graal. Kyseisen tietokirjan tekijät syyttivät Brownia myös tekijänoikeuksien rikkomisesta, mutta oikeus totesi Brownin syyttömäksi. Monet Brownin kirjassa faktoina esitetyt asiat on myös todettu myöhemmin virheellisiksi.
Hannu Salama – Juhannustanssit
Vuonna 1964 alkoi Suomessa ”kirjasota” kun Hannu Salama vedettiin oikeuteen jumalanpilkasta romaanissaan Juhannustanssit. Arkkipiispa Martti Simojoen puheesta alkanut keskustelu päätyi siihen, että 19 kokoomuslaista kansanedustajaa allekirjoitti eduskuntakyselyn jumalaa pilkkaavan ja sukupuolimoraalia loukkaavan kirjallisuuden johdosta. Oikeudessa kirjailija tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, josta presidentti Kekkonen hänet armahti. Oikeusjutun alullepanijaksi ei tunnustautunut kukaan.
Timo K. Mukka – Maa on syntinen laulu
Lappilaiskirjailijan teini-iässä kirjoittama esikoisromaani sai ristiriitaisen vastaanoton niin seksuaalisen kuin uskonnollisen kuvastonsa vuoksi. Kirjassa uskonnollisen herätysliikkeen tilaisuus päättyy seksiorgioihin, ja monen mielessä herätysliike vertautui tuolloin lestadiolaisiin. On esitetty myös arvioita, että Mukan inspiraation lähteenä olisi ollut Lapin hurmoksellinen herätysliike, korpelalaisuus.
Pauliina Rauhala – Taivaslaulu
Lestadiolaisuus nousi ensi kertaa Mukan jälkeen näkyvästi esille kaunokirjallisuudessa Pauliina Rauhalan esikoisromaanin Taivaslaulu myötä vuonna 2013. Lestadiolaisäidin väsymistä perhe-elämässä kuvaava kirja herätti paljon keskustelua naisen asemasta uskonnollisessa yhteisössä. Kirjailija sai teoksestaan paljon kiitosta mutta myös palautetta, että sellaisista asioista saisi puhua tai ettei niitä ole edes olemassa.
Palestiinalainen tanskalaisrunoilija julkaisi 2013 Tanskassa esikoisteoksensa, joka johti yli 100 000 kappaleen myyntiin ja tappouhkauksiin. Hassanilta saavat teoksessa kyytiä vanhempien väkivalta, sovinistinen muslimikulttuuri ja monet muut asiat. Kritiikiltä ei teoksessa säästy myöskään pohjoismainen maahanmuuttopolitiikka. Toisaalta hän pitää siirtolaisten valittamaa kärsimystä myös itse aiheutettuna. Yhteen runokirjaan on sisällytetty paljon tulenarkoja aiheita.
Michel Houellebecq – Alistuminen
Ristiriitaisen, vihatun ja kiitetyn ranskalaiskirjailija Michel Houellebecqin romaanin Alistuminen ilmestymispäivänä hyökättiin Pariisissa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tunnetuin seurauksin. Kirjassa esitetään tulevaisuudenkuva siitä, että Ranskasta tulisi muslimipresidentin hallitsema maa.
Politiikka
Aleksander Solženitsyn – Vankileirien saaristo
Neuvostoliitosta karkotetun Nobel-kirjailijan teoksen julkaisusta ja sopivuudesta keskusteltiin Suomessa paljon 1970-luvulla. Neuvostoliitolle ongelmallisen kirjan kohdalla pohdittiin jopa sen lainakelpoisuutta kirjastossa, mikä nykypäivänä tuntuu merkilliseltä.
Tervon satiirisessa politiikkaan sijoittuvassa romaanissa seikkaili päähenkilönä pääministeri Pekka Lahnanen, jonka kohdalla mielleyhtymä todelliseen henkilöön syntyy erittäin nopeasti. Lisäksi kirjassa esiintyy omilla nimillään monia suomalaisia poliitikkoja. Yhtenä kirjan kertojista on Vladimir Putin.
Raha
Stieg Larsson – Millennium-trilogia
Maailmanlaajuisesti tunnetun, yllättäen sairaskohtaukseen 50-vuotiaana menehtynyt ruotsalainen jännityskirjailijan perinnöstä on käyty suurta kiistaa. Larssonin pitkäaikainen avopuoliso jäi perinnöttä ja asiasta on taisteltu oikeudessa Larssonin isän ja veljen kanssa. Teoksia on myyty yli 65 miljoonaa kappaletta, joten kyse on valtavista rahamääristä.
Finlandia-palkinnon voittajateos vuodelta 2008 myi Suomessa yli 100 000 kappaletta ja se on saavuttanut menestystä myös käännöksinä Euroopassa. Sofi Oksasen aikaisempi kustantaja Bazar haastoi kirjailijan oikeuteen sopimusrikkomuksesta ja vaati miljoonakorvauksia. Asiassa pohditaan mm. sitä, koskiko sopimus Bazarin kanssa Oksasen työnimellä Ranskalainen päärynä kulkenutta, vielä loppuun kirjoittamatonta romaania vai Puhdistusta. Seuraavaksi tapausta puidaan hovioikeudessa.
Haamukirjoittajat
Dekkarikirjailija Mauri Sariolan leski Tuula alkoi miehensä kuoleman jälkeen julkaista myös dekkareita. Kirjoja tuli Murha Sammatissa -dekkarista alkaen yhteensä 18, 16 romaania ja 2 novellikokoelmaa. Melkein 20 vuoden kirjailijanuran jälkeen kuitenkin paljastui, että teokset oli alusta loppuun kirjoittanut perheystävä, toimittaja Ritva Sarkola. Opetusministeriö teki asiasta tutkintapyynnön keväällä 2007, sillä se oli maksanut Tuula Sariolalle apurahoja kirjoittamiseen. Lopullinen tuomio tuli hovioikeudessa, jossa molemmat naiset saivat törkeästä avustuspetoksesta vajaan vuoden mittaiset ehdolliset tuomiot sekä sakkoja.
Urho Kekkonen / Paavo Haavikko – Vuosisatani
Haamukirjoittajaan on Suomessa turvauduttu myös valtakunnan ylimmällä tasolla. Presidentti Urho Kekkonen oli ahkera lukija ja hän kirjoitti elämänsä loppuun saakka etenkin päivänkohtaiseen poliittiseen taisteluun osallistuvaa käyttötekstiä. Kekkosen muistelmateoksen Vuosisatani on kuitenkin myönnetty olevan täysin Paavo Haavikon tekstiä. Tästäkin haamukirjoittajuudesta on käyty jonkin verran julkista keskustelua.
Tuomas Aitonurmi
Informaatikko ja toimittaja
Kirjasampo
Lähteitä:
HS: Panu Rajala pohtii kiivasta lainauskeskustelua: lainoista voi kasvaa itsenäinen teos http://www.hs.fi/kulttuuri/a1453603798308
HS: Viitteiden käyttäminen romaaneissa ei ohenna lukijan kunnioitusta kirjailijaa kohtaan http://www.hs.fi/kulttuuri/a1452916119458
HS: Kirjailija Raija Oraselle moitteet luvattomista lainauksista http://www.hs.fi/kulttuuri/a1452657943903
Irma Perttula: Kivi ja Ahlqvist http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/images/pdf/kivi_ja_ahlqvist_perttula.pdf
Wikipedia: Kravun kääntöpiiri (romaani) https://fi.wikipedia.org/wiki/Kravun_k%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6piiri_%28romaani%29
Iltalehti: Yllättävä elokuva muumeista: Uhkapeliä ja alkoholia http://www.iltalehti.fi/leffat/2013061017133690_le.shtml
Telegraph: Gay penguins have no place in our libraries, say parents http://www.telegraph.co.uk/culture/books/booknews/11532897/Gay-penguins-have-no-place-in-our-libraries-say-parents.html
HS: Maailman tunnetuin lehtimies lähti Neuvostojen maahan 75 vuotta sitten http://www.kolumbus.fi/ranska/ranska/sarjakuvat/tintti-2.html
Yle: Huckleberry Finnin seikkailujen sensuuri suututtaa Yhdysvalloissa http://yle.fi/uutiset/huckleberry_finnin_seikkailujen_sensuuri_suututtaa_yhdysvalloissa/2268584
Wikipedia: Peppi Pitkätossu https://fi.wikipedia.org/wiki/Peppi_Pitk%C3%A4tossu
MTV: Panu Rajan paljastuskirja Katri Helenasta julki keväällä http://www.mtv.fi/viihde/muut/artikkeli/panu-rajalan-paljastuskirja-katri-helenasta-julki-kevaalla/2967700
HS: Panu Rajalan paljastuskirja Katri Helenasta jättää pahan maun http://www.hs.fi/kulttuuri/a1363795705678
Wikipedia: Pääministerin morsian https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4ministerin_morsian
HS: Bulevardin Learin viimeiset sanat http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353057810155
HS: Ala-Harjan uusi romaani järkytti kirjailijan lähipiiriä http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305595403861
Luutii: Syksyn tärkein kohukirja, sukuriita ja loukatut tunteet, katso kuvat! http://www.luutii.ma-pe.net/syksyn-tarkein-kohukirja-sukuriita-ja-loukatut-tunteet-katso-kuvat/
Sanna Karkulehto: Kaapista kaanoniin ja takaisin: Helena Sinervon Runoilijan talossa -romaanin vastaanotto http://elektra.helsinki.fi/se/k/0781-5751/24/3/kaapista.pdf
Wikipedia: Karl Ove Knausgård https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Ove_Knausg%C3%A5rd
Wikipedia: Lady Chatterleyn rakastaja https://fi.wikipedia.org/wiki/Lady_Chatterleyn_rakastaja
Wikipedia: Emmanuelle Arsan https://fi.wikipedia.org/wiki/Emmanuelle_Arsan
Ilta-Sanomat: Odotus on ohi - kotirouvien seksifantasiakirja julkaistiin suomeksi http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288496218460.html
Iltalehti: Uosukainen muisteli Liekinvarsi-kohua http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071917278533_uu.shtml
Yle Elävä arkisto: Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/salman-rushdie-sai-romaanin-tahden-tappotuomion
Wikipedia: Da Vinci -koodi https://fi.wikipedia.org/wiki/Da_Vinci_-koodi
Yle Elävä arkisto: Juhannustansseista syttyi Salama-sota http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/juhannustansseista-syttyi-salama-sota
Kiiltomato: Kesäklassikko: Kuulkaa, kuinka hätä ja murhe raastavat pohjoista maata http://www.kiiltomato.net/timo-k-mukka-maa-on-syntinen-laulu-ja-tabu/
HS: Lestadiolaistarinan kirjoittaja: Naisen asemasta kirjoittaminen tuntui velvollisuudelta http://www.hs.fi/kulttuuri/a1399651129309
Kiiltomato: Vihainen nuori mies http://www.kiiltomato.net/yahya-hassan-yahya-hassan-runot/
Wikipedia: Alistuminen https://fi.wikipedia.org/wiki/Alistuminen
Gulag.fi: Lehtileikkeitä http://www.gulag.fi/lehtileikkeet.html
Wikipedia: Koljatti https://fi.wikipedia.org/wiki/Koljatti
Wikipedia: Stieg Larsson https://fi.wikipedia.org/wiki/Stieg_Larsson
Yle: Haamukirjailijan kuolema: käsikirjoitus http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/22/haamukirjailijan-kuolema-kasikirjoitus
Wikipedia: Tuula Sariola https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola
Kansallisbiografia: Kekkonen, Urho (1900 - 1986) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/632/
Kansallisbiografia: Haavikko, Paavo (1931 - 2008) http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4828/
- Kirjaudu sisään tai rekisteröidy kirjoittaaksesi viestejä.