Muusikoita inspiroinut kirjallisuus, osa 3

Suomalaiset kirjailijat vaikutteina

Kansallisromantiikkaa

Suomalaista kirjallisuutta käsitellessä on hyvä aloittaa kansalliseepoksestamme, Elias Lönnrotin kokoamasta Kalevalasta. Sen pohjalta ovat musiikkia tehneet niin klassisen kuin populaarinkin musiikin edustajat. Klassiselta puolelta merkittävin on tietysti Jean Sibelius, jonka tunnetuimmista sävellyksistä 12 perustuu Kalevalaan tai on saanut vaikutteita siitä, esim. viisiosainen sävelruno Kullervo, jota myös Kullervo-sinfoniaksi kutsutaan. Muita Kalevalan pohjalta musiikkia tehneitä klassisia säveltäjiä ovat Einojuhani Rautavaara, Leevi Madetoja, Uuno Klami, Tauno Marttinen, Aulis Sallinen ja Veljo Tormis.

Taidemusiikin ulkopuolelta merkittävin kalevalaisen musiikin tekijä lienee metalliyhtye Amorphis. He hyödynsivät suomalaista mytologiaa jo uransa alkutaipaleella, kun heidän toisella ja kolmannella levyllään sanoitukset olivat käännöksiä Kalevalasta ja toisesta kansallisrunokokoelmasta, Kantelettaresta. Tämän jälkeen sanoituksia kirjoitettiin yhtyeen levyille itse, kunnes Kalevala-teemaan palattiin vuonna 2006 levyllä Eclipse. Levyn sanoitukset olivat käännöksiä Kullervon tarinaan perustuvasta näytelmästä. Seuraavalla Silent Waters -levyllä puolestaan kerrottiin Lemminkäisen tarinaa Pekka Kainulaisen runojen käännöksinä. Skyforger-albumin tekstit perustuivat useiden eri Kalevalan henkilöiden tarinoihin. The Beginning of Timesilla puolestaan keskityttiin Väinämöiseen.

I, a bird
Untimely died
Let not my brother
Ever in this world
Water his war-horse
Upon the seashore!

Amorphis – Drowned Maid, levyltä Tales From the Thousand Lakes (1994)

Its belly out of hard days
Its soundboard from endless woes
Its strings gathered from torments
And its pegs from other ills

Amorphis – My Kantele, levyltä Elegy (1996)

I was born as all the world here was born
As tones, words and stories of the primeval song
I need no bow, I need no sword
My kingship’s known to gods
Let their song go on

Amorphis – You I Need, levyltä The Beginning of Times (2011)

Suomalaisista rock-muusikoista monet muutkin ovat tehneet Kalevala-vaikutteista musiikkia. Kalevalaista runomittaa on käytetty kappaleiden lyriikoiden kirjoituksessa ja myös aiheet ja teemat ovat välillä inspiroituneet sieltä. Vaikutteita ottaneiden bändien joukossa on sekä tunnetumpia että hieman vähemmälle huomiolle jääneitä nimiä: CMX, Kotiteollisuus, Ajattara, Ensiferum, Korpiklaani, Tenhi… Kansanmusiikin puolelta Värttinä on tietysti tunnetuin nimi. Yhtye tuo Kalevala-vaikutteiden lisäksi karjalaista musiikkiperinnettä esille muutenkin laajasti.

anna minun laskea käteni vielä kun ehdin
kun se vielä tuntuu ihmisen elämältä
anna minun huokua haavetta

lävistä minut tässä
opeta minulle nöyryys
pujota minuun kielet
soita säveleni

CMX – Rautakantele, levyltä Rautakantele (1995)

Nyt mie ruppeen laulammaan
ja nyt tie saat sen kuulla.
En oo sinun hätävaras,
vaikka taijat luulla.
Tämän kylän pojat ompi
aivan huonoo sorttii.
Hattu päässä kallellaan,
suu ku liävän portti.

Värttinä – Marilaulu, levyltä Oi Dai (1991)

Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven teksteihin on myös tehty sävellyksiä, joita lauletaan sukupolvesta toiseen. Monet muistavat varmasti jo koulun musiikintunneilta Seitsemän veljestä -romaaniin sisältyvän runon Metsämiehen laulu, johon itse Jean Sibelius on tehnyt sävellyksen.

Metsän poika tahdon olla,
sankar jylhän kuusiston.
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii käyn,
ja maailma unholaan jääköön.

Metsämiehen laulu, Op.18 No.5, säv. Jean Sibelius, san. Aleksis Kivi

1900-luvun alun kirjallisuutta

Kun puhutaan suomalaisesta kirjallisuudesta, josta on tehty musiikkia, Kalevalan lisäksi ensimmäinen mieleen tuleva ajatus on monelle varmasti Eino Leinon runot Vesa-Matti Loirin tulkitsemina. Perttu Hietanen teki sävellykset runoihin vuonna 1978 ilmestyneelle levylle Eino Leino, jota on myyty lähes 120 000 kappaletta. Näistä kappaleista parhaiten elämään on varmasti jäänyt Lapin kesä, jota on versioitu jälkeenpäin myös monesti. Lapin kesästä on tehty jo 60-luvulla Kaj Chydeniuksen säveltämä versio, jonka myös esitti Vesa-Matti Loiri. Mollissa kulkeva myöhäisempi versio on kuitenkin nykyään se tunnetumpi.

Ja minä itse, miksi näitä mietin
se merkki varhaisen on vanhuuden
miks seuraa käskyä en veren vietin
vaan kansain kohtaloita huokailen

On vastaus vain yksi: lapin suvi
sit' aatellessa mun mielein apeutuu
on lyhyt lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu

Vesa-Matti Loiri – Lapin kesä, levyltä Eino Leino (1978)

Nykyään julkaistavassa populaarimusiikissakin viitataan ajoittain vanhempaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Aino Kallaksen Sudenmorsian-teoksen kirjailijoita ja muusikoita kautta aikojen kiehtonut teema on siirretty Johanna Kurkelan samannimisen levyn nimikappaleessa urbaaniin ympäristöön. Kallaksen romaani ilmestyi jo vuonna 1928, Kurkelan albumi puolestaan 2012.

Tämä kaupunki rakennettu täyteen on kerrostaloja
Meidän asunto on ainoa jossa ei oo päällä valoja
Kyllähän mä tiedän miten sait taas naapurit puhumaan
Tuo neito oottaa sulhastaan

Johanna Kurkela – Sudenmorsian, levyltä Sudenmorsian (2012)

Lapista Ahvenanmaalle

Hieman uudemmasta kirjallisuudesta puolestaan kulttimaineessa ollut, karua ja naturalistista kirjallisuutta kirjoittanut Timo K. Mukka on vaikuttanut erääseen menestyneimmistä muusikoistamme. HIM-yhtyeen Ville Valo on kertonut lukeneensa paljon Mukkaa ja hänellä on jopa Mukan kuva tatuoituna oikeassa käsivarressaan. HIMin kappaleeseen Behind the Crimson Door on lainattu Mukan runoa Kadotettu. Valo hyräilee kappaleessa pätkän runoa, joka alkaa näin: Meille ei tule vapautta / vaikka pääsisimme selleistä ulos / vaikka häkkejä ei olisi / vaikka jalkaraudat muuttuisivat ruusukkeiksi

We hide behind the crimson door
While the Summer is killed by the Fall
Alive behind the crimson door
While the winter sings:
"Your love will be the death of me" (Death of me)
"Your love will be the death of me"

HIM – Behind the Crimson Door, levyltä Dark Light (2005)

Suomenruotsalaisesta kirjallisuudesta maininnan ansaitsee ahvenanmaalainen Anni Blomqvist sarjallaan Stormskärssviten (suom. Myrskyluoto). Viisiosaisesta romaanisarjasta tehtiin Ylen tuottama televisioversio, jonka ohjasi Åke Lindman. Musiikin sarjaan sävelsi Lasse Mårtenson, ja teemasävelmä muodostui myöhemmin suomalaisen musiikin klassikoksi. Kappaleen instrumentaaliversio ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 levyllä Skärgård - Saaristo - Archipelago. Myöhemmin kappaleeseen kirjoitti suomenkieliset sanat Jukka Virtanen ja sitä ovat tulkinneet monet artistit.

Meri jäljet lyö luotoon. Vaot kallion, ne aalto tehnyt on.

Myös myrkysää tarttuu Maijan muotoon ja leudot tuulet kiinni Jannen silmiin jää,
Meren ankara työ, heihin merkkinsä lyö, heihin merkkinsä lyö.

Myrskyluodon Maija, säv. Lasse Mårtenson, san. Jukka Virtanen
________________________________________________________________________

Artikkelin kirjoitti Tuomas Aitonurmi

Ensimmäinen osa: Muusikoita inspiroinut kirjallisuus, osa 1

Toinen osa: Muusikoita inspiroinut kirjallisuus, osa 2