Risto Isomäki - Science fiction ja tulevaisuus

Risto Isomäki on tiedetoimittaja ja kirjailija. Hän on julkaissut viisi romaania ja useita tietokirjoja. Isomäki on ollut julkisuudessa monissa yhteyksissä ilmastonmuutoksen ja sen haittojen esittelijänä. Hän asuu osan vuodesta Bromarvin vanhassa kansakoulussa.

Viime vuonna Isomäeltä ilmestyi tietokirja 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (2008). Teos esittää tapoja hillitä ilmastonmuutoksen haittoja ”järkevistä vaihtoehdoista hullun tiedemiehen ratkaisuihin.” Miltä kuulostaa muurahaisten pelastama maapallo? Tai 2000 kilometriä leveä peili avaruudessa?

Kirjan ensimmäisellä aukeamalla on vapaa lainaus Pirates of the Caribbean –elokuvasta. Se menee näin: ”Teidän on parasta alkaa uskoa science fictiontarinoihin, Ms Turner. Elätte parhaillaan sellaisessa. ”

Lainaus tiivistää Isomäen tuotannon luonteen. Hän yrittää avata meille ikkunaa todellisuuteen, joka voi hyvin toteutua. Ja miksikäs ei, ennustihan muun muassa Jules Verne tulevaisuudessa toteutuneita ilmiöitä. Ikävä kyllä Isomäki ei teksteissään maalaa romanttisia kuvia matkoista kuuhun, vaan kietoo meidät tarinoihin, joissa napajäätiköt sulavat ja ydinvoiman ylirakentaminen aiheuttaa luonnonvoimiin yhdistettynä katastrofeja.

Litium 6 (2007) on sujuvasti etenevä jännityskertomus. Juoni lähtee käyntiin siitä, kun japanilaisesta ydinreaktorista varastetaan radioaktiivista litiumia. Suomalaissyntyinen USA:n ydinterrorismin vastaisen erikoisyksikön tutkija Lauri Nurmi alkaa jäljittää aineen alkuperää. Uhkakuvat alkavat käydä toteen, kun ranskalaisen ydinvoimalan huomataan hävittäneen melkein 200 grammaa plutoniumia. Alkaa ajojahti, jossa terrorismi, ydinvoima ja luonnon ylikuormitus näyttelevät osaansa.

Puhuessaan kirjasta YLEn Elävässä arkistossa Isomäki huomauttaa kuinka "vastapuolen logiikan ymmärtäminen on keskeistä." Teemaksi nousee se, kuinka politiikka ja poliittiset päätökset muokkaavat maailmaamme. Ja miten mikään ei ole täysin mustavalkoista tässä maailmassa.

Totta ja taruja

Sarasvatin hiekkaa (2005) kuljettaa lukijan Norjanmereltä kuuman Intian läpi Grönlantiin. Amrita Desai ja Sergei Savelnikov selvittävät Intian edustalta löytyneen merenalaisen rauniokaupungin arvoitusta. Mitä tekemistä tällä on suomalaisen Karin kanssa, joka rakentelee kahdeksanmetristä tuulimyllyä jäätyneen Hangon selällä hänen vaimonsa naljaillessa vieressä? Tai grönlantilaisen tutkimusaseman sisukkaan Susan Chengin kanssa? Ja miten kadonnut Atlantis ja intialainen mytologia kietoutuu tähän kaikkeen.

Tarina punoutuu tapahtumaketjuksi, joka kiskoo lukijan mukaansa. Myytit ja hyytävät faktat saavat lukijan katsomaan maailmaa toisesta näkökulmasta. Kirja haastaa ajattelemaan mitä on tieto. Miten faktatkin voivat olla kulttuurisidonnaisia. Ja mitä me menetämme tiedon hävitessä maailmasta.

"Entä ne kaikki lukemattomat ihmisten sukupolvet, jotka olivat eläneet täällä meitä ennen, kaikki nuo kirjallisuuden ja kulttuurin ja tiedon kerrokset, jotka ovat sedimentoituneet toistensa päälle ajan ja historian virtaan kuin Sarasvatin mukanaan tuoma hiekka Kathiawarin niemimaalle?"

Sarasvatin hiekkaa oli ilmestyessään Finlandia-ehdokkaana. Romaanista ilmestynyt sarjakuva-adaptaatio voitti Sarjakuva-Finlandian vuonna 2009. Kirjailijan kotisivuilta löytyy mielenkiintoisia tietoiskuja tarinan faktoista.

Herääminen (2000) sijoittuu myös lähitulevaisuuteen. Maapallolla ei mene erityisen hyvin. Pienen jääkauden jälkeen ilmaston lämpö on noussut ja metsäpalojen savu täyttää ilman. Myrskyt, sulavat jäätiköt ja sodat luonnonvaroista repivät maapalloa. Reinhold Glazerin kyseenalaiset tutkimustulokset jäljistä kuun pinnalla eivät saa luottamusta tiedepiireissä. Hän haluaa tavata Kauko Korhosen. Tämän tutkimus osoittaa, että AIDS-epidemia käyttäytyy eri tavalla kuin epidemiat yleensä, eikä Korhonen ymmärrä miten se voi olla mahdollista. Ei sen kuuluisikaan olla. Ja vaihtoehdot tuntuvat mahdottomilta. Siperiassa häviää kokonainen kylä kartalta yön aikana ja Korhosen vaimo Irina lähtee tukimaan asiaa. Meren syvyyksistä löytyy lisää arvoituksia. Meressä on jotain outoa tekeillä. Ja maailma herää uuteen todellisuuteen.

Sademetsästä toiseen todellisuuteen

Esikoisnovellikokoelma Kristalliruusu ilmestyi 1991. Nimikkonovellissa kuultaa rinnakkaistodellisuuus valokuvan kautta. Tekstin sävy on melkein haikea ja piirtää rakeisen kuvan toisista maailmoista.

Novelli Puu voitti samana vuonna Atorox-palkinnon. Maasta on lähetetty tutkimusretkikunta kartoittamaan planeetan luonnonvaroja. Maapallo on loppuunkäytetty ja luonnonvarat etsitään muualta. Laskeutuminen ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan ja ryhmä jää jumiin planeetalle.

Metsän peittämä vihreä planeetta on täynnä elämää, mutta lajeja kartoittava Anne Narain ei paikallista luonnosta yhtään lihansyöjää. Eräänä päivänä hänen kollegansa katoaa kesken kartoittamisen jälkiä jättämättä ja retkikuntalaiset pelkäävät viimein löytäneensä planeetan pedot. Novelli oli alkusysäys romaanille Gilgamesin tappio (1994). Se kysyy kuka lopulta on peto.

Isomäen tuotanto sivuaa samoja teemoja, mutta ei kuluta niitä loppuun. Hän haastaa lukijan ajattelemaan uusilla linjoilla ja maalaa eteemme kauhukuvia tai mahdollisuuksia.  Se, kumman vaihtoehdon näkee, riippuu täysin katsantokannasta.

- Milli Mäntynen -
 

Viimeksi päivitetty 21.4.2009
Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 14.11.2011