Miehen arkea ja unelmanaisia

Mies

Markku Ropponen on jyväskyläläinen kirjailija ja kirjastonhoitaja.

Otto Kuhala on jyväskyläläinen yksityisetsivä, entinen poliisi, jota naapurin rouva luulee kirjastonhoitajaksi. ”Miksi ihmeessä?” kysyy yksityisetsivä, kun naapuri on ohjannut Kuhalaa etsineet ”työpaikalle Jyväskylän pääkirjastoon”. Rouvan mielestä miehen vakavuus viittaa kirjastonhoitajan ammattiin.

Otto Kuhala on kirjastonhoitaja Ropposen luoma hahmo. Hän on viisikymppinen, jonkin verran ylipainoinen, kuntoilua suosiva mutta viinaan mielistynyt, rakkautta kaipaava vaan helposti niin yksinäinen Jyväskylän sankari.

Suruaika päättyy, Kuhala on viimeisin Ropponen. Kertomuksen alussa Kuhala viettää rakkauden täyttämää lomaa lappilaisessa erämaakämpässä. Otto on lemmen huumassa kihlannut ihanan Annikan. Paluumatkalla tylympi Lappi lyö täyssuoran mäkäräisellä kädellään. Otto Kuhala herää sairaalassa vakavasti loukkaantuneena ja muistinsa menettäneenä. Anniina, elämän ilo ja valo, on kuollut auto-onnettomuudessa. Auto-onnettomuudessa? Niin, siltä se aluksi näytti.

Ropponen punoo taitavasti mukaansatempaavan jännityskertomuksen.  Hyvyys, kauneus ja viisaus eivät ole arvostettuja hyveitä Paljakan kylässä ja Lapin selkosilla. Hengestään on helppo päästä noilla leveysasteilla.  

Nainen

Miehen elämää Ropponen kuvaa oivaltavasti ja realistisesti. Otto Kuhala on action-toimistaan huolimatta suomalainen mies. Kriitikotkin kiittelevät ja kehuvat että ”Ropponen luo vaikuttavia kohtauksia keski-ikäisen miehen tasapainoisesta onnesta ja henkisestä kypsymisestä”. Mutta entäs nämä naiset, Anniinat ja Annukat? Ehkäpä nimetkin osoittavat jo suuntaa:  pehmeää, utuista, lempeää - - -

Jyväskyläläisellä miehellä saattaa olla erektio-ongelmia tai ylipainoa, vaatetus repsottaa ja terveiden elämäntapojen edelle yltää muut nautinnot. Nainen on sen sijaan Otto Kuhalan muuten niin arpisessa  maailmassa ihana, hyvältä tuoksuva ja halukas. Arkista lihaa ei näiden muuten muodokkaiden naisten ympärille oikein kerry. Mutta jotenkin se kuuluu kuvaan. Eronneen keski-ikäisen miehen nainen on juuri tällainen. Oletan. Naislukija jää sen sijaan hieman hämmentyneenä seuraamaan Jyväskylän Bondin lemmenroihuntaa.

Luonto

Markku Ropposella on leveä sivellin kun hän maalaa modernia kaupunkimaisemaa. Luontokuvaukset on laadittu suomalaisen kirjallisuuden tradition parhaimmassa hengessä.

Aihetta vailla oleville tutkimuksentekijöille tarjoankin siis helpon otsikon:

Räntä ja helle keski-ikäisyyden kriisin peileinä.

Markku Ropposen Otto Kuhala - dekkarien tarkastelua.

- Saara Ihamäki -

Viimeksi päivitetty 10.11.2008
Teksti julkaistu Sanojen ajassa aikaisemmin.
Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 9.11.2011