Taavi Soininvaara

Taavi Soininvaara on nopeasti noussut suomalaisen jännityskirjallisuuden kärkikaartiin. Hänen ensimmäinen trillerinsä Ebola-Helsinki ilmestyi vuonna 2000 ja se oli Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokkaana. Tänä syksynä kirjailijalta ilmestyi seitsemäs trilleri Marsalkan miekka, joka vie lukijansa tarkastelemaan Suomen lähihistoriaa, toisen maailmansodan jälkeistä aikaa. Päähenkilönä on tuttu Supon ylietsivä Arto Ratamo, mutta tällä kertaa hän paneutuu menneisyyden mysteereihin.  Löytääkö Ratamo vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miksi Neuvostoliitto suostui lopettamaan talvisodan maaliskuussa 1940, mitä Tallinnan edustalla vuonna 1940 alasammutun matkustajakone Kalevan lastina todella oli, miksi Porkkala palautettiin Suomelle kolmekymmentäkahdeksan vuotta etuajassa? Ja miksi Suomi oli ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut Manner-Euroopan maa, jota ei koskaan miehitetty?

Odotellessani, että saisin Soininvaaran uusimman romaanin hyppysiini, päätin udella kirjailijalta hieman kirjoittamisesta ja kirjailijan työstä.

Esikoisteoksesi Ebola-Helsinki ilmestyi vuonna 2000. Päivätyönäsi hoidit silloin juristin tehtäviä. Milloin huomasit dekkarikirjailijan nostavan päätään ensimmäisen kerran vai oletko aina tiennyt, että sinusta tulee kirjailija?

Kirjoittaminen on ollut pitkäaikainen unelmani, ensimmäisen kerran muistan suunnitelleeni kirjan kirjoittamista lukiovuosinani 1980-luvulla.

Myöhemmin siirryit vapaaksi kirjailijaksi. Miten päätös ryhtyä kirjailijan uralle syntyi?

Aloitin kirjoittamisen tosissani vuonna 1997 ja kirjoitin vuoteen 2001 mennessä kaksi romaania juristin työni ohella. Se vaati kaiken vapaa-ajan ja lomien uhraamisen kirjoittamiselle. Tiesin, etten jaksaisi tehdä kahta työtä tosissani loputtomiin, joten oli tehtävä valinta. Kun kirjojeni vastaanotto oli ollut hyvä ja kirjoittaminen tuntui unelma-ammatilta, lopullisen päätöksen tekeminen ei ollut vaikeaa.

Esikoisteoksesi sai heti hyvän vastaanoton ja se kiinnosti lukevaa yleisöä. Se myös poikkesi perinteisestä suomalaisesta dekkarigenrestä. Mikä sai sinut kirjoittamaan trillerin?

Työskentelin seitsemän viimeistä juristivuottani kansainvälisen liike-elämän palveluksessa, joten trillereille ominainen vapaus sijoittaa tapahtumia eri puolille maailmaa tuntui luontevalta. Sekin vaikutti valintaani, että trillereissä käsitellään usein maailmanpolitiikan ajankohtaisia aiheita ja globaaleja uhkakuvia, jotka kiinnostavat minua suuresti.

Mistä ammennat aiheesi?

Seuraan maailman tapahtumia varsin aktiivisesti niin kansainvälisen kuin kotimaisenkin lehdistön, television ja kirjallisuuden avulla. Syntymäuteliaana ihmisenä sitten poimin itseäni eniten kiinnostavat aiheet kirjojeni aihioiksi.

Sitä kuulee puhuttavan kirjailijoiden erilaisista tavoista kirjoittaa. Joku kirjoittaa öisin, toinen työskentelee klo 8-14. Joku taas miettii kaiken valmiiksi päässään ja kirjoittaa teoksen puhtaaksi parissa viikossa. Miten itse kirjoitat?

Syksyisin ja talvisin puurran valitettavankin pitkiä päiviä ja toisinaan viikonloppujakin. Mutta kirjan ensimmäisen version valmistuttua maaliskuun tienoilla tahti rauhoittuu. Alkukesään asti hion kirjan tekstiä ja ideoin jo seuraavaa kirjaa ja kesän rauhoitan täysin lomailulle. Kaikkihan me istumme työhuoneessa mieluummin pimeillä loskakeleillä kuin auringonpaisteessa.

Romaanisi vaikuttavat sellaisilta, että olet tehnyt valtavasti taustatyötä. Millä tavalla ja mistä keräät materiaalia ja aineistoa kirjoihisi? Helsingin lisäksi tapahtumapaikkoina on monesti muitakin Euroopan kaupunkeja, teetkö tutkimustyötä paikan päällä?

Pieniä tiedonmuruja etsin Internetistä, joka on nopea mutta suhteellisen epäluotettava tiedonlähde. Varsinaiseen asioihin perehtymiseen vaaditaan kirjallisuutta ja kirjastoa ja Helsingissä asuessani minulla olikin usein lainassa sallittu maksimimäärä kirjoja. Kolmas vaihe tietojen hankkimisessa on asiantuntijoiden käyttö. On hienoa, että niin poliisit, papit, psykiatrit kuin räjähdespesialistitkin ovat toistaiseksi suostuneet auttamaan uteliasta kirjailijaa.

Teen tutkimustyötä myös ulkomailla. Aikaisemmin sain tutustua työmatkoilla mielenkiintoisiin ulkomaisiin tapahtumapaikkoihin ja nyt valitsen lomakohteikseni paikkoja joihin aion sijoittaa kirjojeni tapahtumia.

Oletko koskaan ajatellut kirjoittavasi muita kuin trillereitä vai oletko heti löytänyt oman lajisi?

Tulen kyllä kirjoittamaan tulevaisuudessa muutakin kuin trillereitä. Suunnitelmat ovat siltä osin jo aika pitkällä.

Voitko nimetä kirjailijoita, joilla on ollut suuri vaikutus sinuun?

Arthur Conan Doyle, Paul Auster, Roald Dahl, Raymond Carver, Sogyal Rinpoche, Fjodor Dostojevski, Torny Lindgren, JM Coetzee ja moni moni muu.

Jos sinulla olisi valta, mitkä kolme asiaa haluaisit muuttaa maailmassa?

Minulla ei ole valtaa. Enkä taida olla niin viisaskaan, että pystyisin hallitusti muuttamaan jotakin maailmassa. Se edellyttäisi ymmärrystä siitä, mitä kaikkia seurannaisvaikutuksia muutokseni saisivat aikaan.

- Laura Pitkonen ja Taavi Soininvaara sähköpostin äärellä - Viimeksi päivitetty 5.12.2009

Siirretty Kirjasampoon: Kimmo Leijala / 10.7.2013