Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Minuuttivalssi
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Jatkoa teokselle Kun enkelit katsovat toisaalle.
"Heillä oli molemmilla ollut vain huonoja päiviä toistensa perään. Kirsikka sai kokea, mitä se tarkoitti, kun kaikkien kurssien tentit kaatuivat kerralla päälle ja Susannalla oli ollut töissä vuorotellen tylsää ja uskomaton kiire. Heillä ei ollut aikaa toisilleen eikä oikeastaan millekään muullekaan. Aamut ja illat pimenivät ja valoisakin aika oli hämärää ja loskaista. Sama harmaus tuntui asettuneen heidän välilleen. Kai he sen huomasivat, mutta eivät ehtineet tai jaksaneet puhua siitä."
Susanna ja Kirsikka ovat muuttaneet Turkuun. Ensimmäinen yhteinen koti tuottaa molemmille aluksi iloa, mutta vähitellen suhteeseen hiipii arki eikä kohtaaminen sielunsisaruuden tasolla enää onnistu kuin ajoittain. Kirsikka opiskelee yliopistossa ja solmii uusia ystävyyssuhteita, Susanna puolestaan ei tiedä mihin päin elämässään suunnistaisi eikä omia ystäviä löydy nopeasti.
Minuuttivalssin näkökulma on Susannan. Kirsikka jää teoksessa taka-alalle, vaikka suhde häneen hallitseekin Susannan ajatuksia. Nuoren naisen hapuilua ja oman itsen löytämistä kirja kuvaa uskottavasti. Simukka kirjoittaa rauhallisella tyylillä, kieli on kaunista ja elävää, kielikuviltaan tuoretta.
Nuortenkirjaluokitus on Minuuttivalssin yhteydessä hieman harhaanjohtava, romaani sopii kaikenikäisille. Nuoria aikuisia, arjen valtaamaa parisuhdetta ja rakastavaisten etääntymistä toisistaan teos kuvaa todentuntuisesti ja myötäeläen.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
"Heillä oli molemmilla ollut vain huonoja päiviä toistensa perään. Kirsikka sai kokea, mitä se tarkoitti, kun kaikkien kurssien tentit kaatuivat kerralla päälle ja Susannalla oli ollut töissä vuorotellen tylsää ja uskomaton kiire. Heillä ei ollut aikaa toisilleen eikä oikeastaan millekään muullekaan. Aamut ja illat pimenivät ja valoisakin aika oli hämärää ja loskaista. Sama harmaus tuntui asettuneen heidän välilleen. Kai he sen huomasivat, mutta eivät ehtineet tai jaksaneet puhua siitä."
Susanna ja Kirsikka ovat muuttaneet Turkuun. Ensimmäinen yhteinen koti tuottaa molemmille aluksi iloa, mutta vähitellen suhteeseen hiipii arki eikä kohtaaminen sielunsisaruuden tasolla enää onnistu kuin ajoittain. Kirsikka opiskelee yliopistossa ja solmii uusia ystävyyssuhteita, Susanna puolestaan ei tiedä mihin päin elämässään suunnistaisi eikä omia ystäviä löydy nopeasti.
Minuuttivalssin näkökulma on Susannan. Kirsikka jää teoksessa taka-alalle, vaikka suhde häneen hallitseekin Susannan ajatuksia. Nuoren naisen hapuilua ja oman itsen löytämistä kirja kuvaa uskottavasti. Simukka kirjoittaa rauhallisella tyylillä, kieli on kaunista ja elävää, kielikuviltaan tuoretta.
Nuortenkirjaluokitus on Minuuttivalssin yhteydessä hieman harhaanjohtava, romaani sopii kaikenikäisille. Nuoria aikuisia, arjen valtaamaa parisuhdetta ja rakastavaisten etääntymistä toisistaan teos kuvaa todentuntuisesti ja myötäeläen.
(Tuija Lassila/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Tapahtumapaikat
Alkukieli
Tekstinäyte
Heillä oli seurustelunsa aikana ollut vain yksi rankka riita. Se oli johtunut siitä, että Susanna oli halunnut viettää joulun vain perheensä kanssa, ilman Kirsikkaa. Todellinen syy oli ollut se, ettei hän ollut kyennyt kertomaan Kirsikasta äidinäidilleen, joka oli viettänyt joulua heidän luonaan. Susanna ja Kirsikka olivat silloin seurustelleet yli puoli vuotta. Kirsikka oli suuttunut hänelle ja huutanut, että ehkä heidän oli syytä pitää taukoa. Susannasta se oli ollut kohtuutonta. He olivat koulun joulujuhlassa istuneet eri puolilla salia, katsomatta toisiinsa ja menneet koteihinsa toivottamatta edes hyvää joululomaa toisilleen.
Jouluaattoiltana Susanna oli maannut sängyllään ja itkenyt siihen saakka, kunnes kyyneleitä ei ollut enää riittänyt.
Hän oli katsellut lumisadetta ikkunansa takana. Hiutaleet olivat leijailleet kiduttavan hitaasti alaspäin.
Viimein hän oli keskiyöllä soittanut Kirsikalle, ja he olivat puhuneet puhelimessa kolme tuntia. Silloin Susanna oli päättänyt, että hän ei enää koskaan, ikinä, milloinkaan riitelisi sillä tavalla Kirsikan kanssa. Hän oli myöntänyt itselleen kasvaneensa jo niin kiinni Kirsikkaan, että ero tuntui fyysisesti pahalta.
Jouluaattoiltana Susanna oli maannut sängyllään ja itkenyt siihen saakka, kunnes kyyneleitä ei ollut enää riittänyt.
Hän oli katsellut lumisadetta ikkunansa takana. Hiutaleet olivat leijailleet kiduttavan hitaasti alaspäin.
Viimein hän oli keskiyöllä soittanut Kirsikalle, ja he olivat puhuneet puhelimessa kolme tuntia. Silloin Susanna oli päättänyt, että hän ei enää koskaan, ikinä, milloinkaan riitelisi sillä tavalla Kirsikan kanssa. Hän oli myöntänyt itselleen kasvaneensa jo niin kiinni Kirsikkaan, että ero tuntui fyysisesti pahalta.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
143