Töitä arkkunikkarille
Tyyppi
novellikokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Asiaa tuntematon voisi suoralta kädeltä luulla, ettei lännentarinoilla ole paljonkaan tekemistä suomalaisen kirjallisuuden kanssa. Töitä arkkunikkarille -kokoelman johdannossa Juri Nummelin tekee selkoa suomalaisen lännentarinan historiasta, joka yltää yllättävänkin pitkälle. Länkkärin piirteitä löytyy jo 1860-luvulla ilmestyneestä Julius Krohnin kertomuksesta, ja ensimmäiset varsinaiset länkkärit ilmestyivät jo 1800-luvun lopulla.
Kokoelmassa Töitä arkkunikkarille on julkaistu valikoima Joni Skiftesvikin ja Totti Karpelan lännennovelleja, jotka ovat tosin vain pieni ripaus lehdissä ja kirjoissa ilmestyneistä länkkäreistä. Kokoelmassa ovat mukana Skiftesvikin tarinat ”Menneisyyden vanki” (FinnWest 12/1983), ”Elämä edessä – elämä takana” (FinnWest 2–5/1985), ”Etsivä Moore ja jokirosvot” (Kostaja 3/1984), ”Larryn lomapäivä” (Kostaja 2/1984) ja ”Kuolemaantuomitun pako” (Kostaja 5/1984) sekä Karpelan ”Maine ja kunnia” (Ruudinsavu 2/2006), ”Työtä arkkunikkarille” (Seikkailujen Maailma 5/1959), ”Kaupunki ilman lakia” (Seikkailujen maailma 5–6/1960) ja ”Hylkiön mahdollisuus” (julkaisemattomasta käsikirjoituksesta muokattu).
Skiftesvikin ja Karpelan novelleissa esiintyy lain kummallakin puolella olevia päähenkilöitä. Ongelmia ratkotaan lajille tyypillisesti ampumalla, mutta novelleissa nousevat esiin myös henkilöiden persoonat ja vanhat traumat, ja jopa perinteisten sukupuoliroolien rajoja koetellaan. Jos länkkäreitä on kuvitellut kaavamaisiksi kertomuksiksi, joissa on paperinohuet päähenkilöt, voivat Skiftesvikin ja Karpelan novellit olla siis miellyttävä yllätys. Perinteisen lännentarinan tapaan kertomukset tarjoavat myös jännitystä, tiukkoja tilanteita ja yllättäviä ratkaisuja.
– Matti Järvinen/ Sanojen aika
Villin lännen tarinat kuuluvat vahvasti länsimaiseen kertomusperinteeseen. Vaikka länkkärien tarinat sijoittuvatkin Amerikkaan, niitä ovat kirjoittaneet myös sadat eurooppalaiset kirjailijat. Eurooppalainen länkkärinovelli on oma lajinsa, aivan samaan tapaan kuin eurooppalainen lännenelokuva tai sarjakuva. Tex Willer on eurooppalainen, kuten nykylänkkärin tunnetuimmat elokuvat, italowesternitkin. Myös Suomessa kymmenet kirjailijat ovat kirjoittaneet länkkäreitä. Tässä kokoelmassa esitellään kahden suomalaiskirjailijan, Joni Skiftesvikin ja Totti Karpelan, omaleimaisia lännennovelleja: eurooppalaisen erilaisia ehkä, aitoja länkkäreitä joka tapauksessa. Teoksen alussa tietokirjailija Juri Nummelin esittelee Suomi-länkkärin taustaa. Suomi-länkkäri on osa suomalaista kirjallisuudenhistoriaa. Kirjallisuus on monimuotoinen osa kulttuuriamme, yhtä monimuotoisia ovat hyvin kirjoitetut länkkäritarinat. Bang bang! Ja nahkaruoska soi.
Kokoelmassa Töitä arkkunikkarille on julkaistu valikoima Joni Skiftesvikin ja Totti Karpelan lännennovelleja, jotka ovat tosin vain pieni ripaus lehdissä ja kirjoissa ilmestyneistä länkkäreistä. Kokoelmassa ovat mukana Skiftesvikin tarinat ”Menneisyyden vanki” (FinnWest 12/1983), ”Elämä edessä – elämä takana” (FinnWest 2–5/1985), ”Etsivä Moore ja jokirosvot” (Kostaja 3/1984), ”Larryn lomapäivä” (Kostaja 2/1984) ja ”Kuolemaantuomitun pako” (Kostaja 5/1984) sekä Karpelan ”Maine ja kunnia” (Ruudinsavu 2/2006), ”Työtä arkkunikkarille” (Seikkailujen Maailma 5/1959), ”Kaupunki ilman lakia” (Seikkailujen maailma 5–6/1960) ja ”Hylkiön mahdollisuus” (julkaisemattomasta käsikirjoituksesta muokattu).
Skiftesvikin ja Karpelan novelleissa esiintyy lain kummallakin puolella olevia päähenkilöitä. Ongelmia ratkotaan lajille tyypillisesti ampumalla, mutta novelleissa nousevat esiin myös henkilöiden persoonat ja vanhat traumat, ja jopa perinteisten sukupuoliroolien rajoja koetellaan. Jos länkkäreitä on kuvitellut kaavamaisiksi kertomuksiksi, joissa on paperinohuet päähenkilöt, voivat Skiftesvikin ja Karpelan novellit olla siis miellyttävä yllätys. Perinteisen lännentarinan tapaan kertomukset tarjoavat myös jännitystä, tiukkoja tilanteita ja yllättäviä ratkaisuja.
– Matti Järvinen/ Sanojen aika
Villin lännen tarinat kuuluvat vahvasti länsimaiseen kertomusperinteeseen. Vaikka länkkärien tarinat sijoittuvatkin Amerikkaan, niitä ovat kirjoittaneet myös sadat eurooppalaiset kirjailijat. Eurooppalainen länkkärinovelli on oma lajinsa, aivan samaan tapaan kuin eurooppalainen lännenelokuva tai sarjakuva. Tex Willer on eurooppalainen, kuten nykylänkkärin tunnetuimmat elokuvat, italowesternitkin. Myös Suomessa kymmenet kirjailijat ovat kirjoittaneet länkkäreitä. Tässä kokoelmassa esitellään kahden suomalaiskirjailijan, Joni Skiftesvikin ja Totti Karpelan, omaleimaisia lännennovelleja: eurooppalaisen erilaisia ehkä, aitoja länkkäreitä joka tapauksessa. Teoksen alussa tietokirjailija Juri Nummelin esittelee Suomi-länkkärin taustaa. Suomi-länkkäri on osa suomalaista kirjallisuudenhistoriaa. Kirjallisuus on monimuotoinen osa kulttuuriamme, yhtä monimuotoisia ovat hyvin kirjoitetut länkkäritarinat. Bang bang! Ja nahkaruoska soi.
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Tarkka aika
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
suomalaisia länkkärinovelleja vv. 1959-1985
Ilmestymisaika
Sivumäärä
219
Kustantaja
Kieli
Lisätietoja
Pääosa novelleista ilmestynyt aiemmin eri lehdissä.