Lauantaiseura
kuvaus
Lauantaiseura oli Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten opettajien keväällä 1830 perustama seura, joka kokoontui lauantai-iltaisin jonkun jäsenensä luo keskustelemaan. Aluksi keskustelut koskivat kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myöhemmin pyrkimykseksi tuli kansallisen Suomen luominen. Topelius kuvaa "Päiväkirjoissaan", kuinka Lauantaiseuran iltojen aikana pääsi tutustumaan "Runebergin tyyneen huumoriin, Snellmanin säälimättömään logiikkaan, Nervanderin purevaan ivaan ja Nordströmin kompapuheisiin, jotka olivat teräviä kuin silmäneulat."
Seuran johtohahmona toimi aluksi Johan Jakob Nervander ja myöhemmin Johan Ludvig Runeberg. Lauantaiseuran loppuaikoina Johan Vilhelm Snellman oli piirin johtava, keskustelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö. Runebergin muutettua Porvooseen vuonna 1837 seuran säännöllinen toiminta loppui.
Lauantaiseuran edeltäjiä olivat 1800-luvun alussa kokoontunut Aura-seura ja 1700-luvun loppupuoliskolla Suomen kulttuurielämään vaikuttanut Aurora-seura.
Lauantaiseuran merkitys suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittymiselle oli merkittävä. Sen vaikutuksesta syntyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu Helsingfors Lyceum (Helsingin Lyseo) vuonna 1831.
Lauantaiseuran epävirallisena äänenkannattajana voidaan pitää Runebergin vuonna 1832 perustamaa sanomalehteä, Helsingfors Morgonbladia, sillä useat seuran jäsenet avustivat sitä. Lehti oli kirjallis-filosofinen ja elitistinen ja se keräsi ympärilleen noin 400-päisen lukijakunnan.
Seuran johtohahmona toimi aluksi Johan Jakob Nervander ja myöhemmin Johan Ludvig Runeberg. Lauantaiseuran loppuaikoina Johan Vilhelm Snellman oli piirin johtava, keskustelun kulkuun ratkaisevasti vaikuttava henkilö. Runebergin muutettua Porvooseen vuonna 1837 seuran säännöllinen toiminta loppui.
Lauantaiseuran edeltäjiä olivat 1800-luvun alussa kokoontunut Aura-seura ja 1700-luvun loppupuoliskolla Suomen kulttuurielämään vaikuttanut Aurora-seura.
Lauantaiseuran merkitys suomenkielisen sivistyksen ja kulttuurin kehittymiselle oli merkittävä. Sen vaikutuksesta syntyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja ensimmäinen uudenaikainen yksityisoppikoulu Helsingfors Lyceum (Helsingin Lyseo) vuonna 1831.
Lauantaiseuran epävirallisena äänenkannattajana voidaan pitää Runebergin vuonna 1832 perustamaa sanomalehteä, Helsingfors Morgonbladia, sillä useat seuran jäsenet avustivat sitä. Lehti oli kirjallis-filosofinen ja elitistinen ja se keräsi ympärilleen noin 400-päisen lukijakunnan.