Dieckmann, Maijaliisa
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Tarja Vänskä-Kauhanen 2001
Elämäkertatietoa
vanhemmat maanviljelijä Lauri Laurinen (1906 - 1986) ja kansakoulunopettaja Mandi Laurinen (1903 - 1978) puoliso DI Christian Dieckmann (Saksan kansalainen)
opinnot:
ylioppilas Loimaan Yhteiskoulusta 1953
HuK Turun Yliopisto 1958
luokanopettaja Turun Opettajakorkeakoulu 1962
toimet:
luokanopettajana Naantalissa, Lahdessa ja Porvoossa 1962-1994 erikoisalueena äidinkielen ja ilmaisutaidon opetus
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n hallituksen jäsen 1984-1990.
palkinnot:
Pohjoismainen kuunnelmapalkinto 1975
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kunniamaininta 1981 kirjasta Piilopirtin tytöt
Tauno Karilas-palkinto 1983 kirjasta Aurajoen tyttö
Kalevalan juhlavuoden mitali 1985
Linnankoski-mitali 1987
OAJ:n kultainen "Kulttuurin hyväksi" ansiomerkki 1987
Porvoon kaupungin kulttuuripalkinto 1988
2. palk. OAJ:n ohjelmakoostekilpailussa 1992
Topelius-palkinto 2003 kirjasta Luostarin Piritta
Arvid Lydecken -palkintoehdokkuus 2007 (Fredrika-rouvan koulu)
Arvid Lydecken -palkinto 2011 (Väläys pimeässä)
harrastukset:
liikunta, lukeminen, luonto ja vaellus
Pohdintaa kirjailijantyöstä
"Aloitin kirjailijantyöni kirjoittamalla ja myös toimittamalla Kouluradioon historiallisia ja satukuulokuvia 60-luvulta alkaen. Samaan aikaan kirjoitin harrastajateatterinäytelmiä Naantalin ja muidenkin Lounais-Suomen kuntien historiasta. Muutin 1973 Porvooseen, ja kun em. kirjalliset harrastukset jäivät Naantaliin, kokeilin kirjan kirjoittamista. Näin syntyi ensimmäinen historiallinen nuortenromaani Pakene luostariin. Enimmän osan tuotannostani olen kirjoittanut työn ohella. Vasta nyt, kun olen eläkkeellä opettajanvirasta, minulla on tilaisuus keskittyä kirjoittamiseen ja historiallisten asiatietojen hankkimiseen. Haluan kirjoissani kertoa lapsille ja nuorille heidän oman maansa ja kansansa entisestä elämästä. Haluan osoittaa, että ihminen voi elää onnellista ja täysipainoista elämää myös ilman niitä hyödykkeitä ja turhakkeita, joista nykyajan nuoret näyttävät olevan riippuvaisia. Haluan myös tuoda esiin positiivisia elämänarvoja, ystävyyttä ja rakkautta, toisista välittämistä.
Kun olin opettaja, kannoin huolta koululaisten lukutaidosta ja yritin istuttaa heihin kirjallisen sivistyksen intoa. Harrastukseni oli näytelmäkerhojen ohjaaminen. Myös siinä työssä oli helppo johdattaa näyttelevät nuoret kirjallisuuden äärelle."
Jotain omakohtaista
"Käyn paljon konserteissa, koska aviomieheni on klassisen musiikin ystävä. Luen paljon uutta kotimaista kirjallisuutta, josta kirjoitan myös kritiikkejä. Mielilukemistani ovat historialliset kirjat. Olen aina arvostanut Mika Waltaria. Nykykirjailijoista esim. Pirjo Tuominen kuuluu suosikkeihini, sillä hänen kirjoissaan ovat asiatiedot kohdallaan.
Olen elänyt lapsuuteni maalaisympäristössä, jossa kansantarinat vielä elivät. Sain niistä aikamoisen tarina-annoksen mieleni varastoon ja myöhempää tarvetta varten. Samoin opin vanhanaikaiset työtavat, ja siitä minulla on ollut suuri hyöty kirjoittaessani entisistä ajoista. Tiedän, kuinka tehtiin saippuaa, kuinka käsiteltiin villaa tai pellavaa, kuinka syntyivät lakanat, seinävaatteet ja höyhentyynyt, kuinka tehtiin heinää tai puitiin eloa.
Lapsuudessani pelkäsin tukka pystyssä kaikkia niitä kummituksia, siunaamattomaan multaan pyytäviä vainajia tai riihessä korttia pelaavia kuolleita, joilla sen ajan folklore kansoitti kotikyläni nurkat. Ihan oikeasti pelkäsin myös sota-aikana desantteja. Näistä olen kirjoittanut kirjassa Taivas sinivalkoinen, joka on suurelta osin oman lapsuuteni kuvausta. Valitettavasti hiljattain on ilmestynyt samanniminen uusi kirja.
Mikä on minulle tärkeintä elämässä? Ilman muuta oma perhe, mies, lapset, lastenlapset ja sukulaiset. Toivoisin myös, että Suomen lapset ja nuoret saisivat elää onnellista ja turvallista elämää ja että vanhemmat jaksaisivat pitää heistä huolta ja järjestää heille muuta ajankulua kuin virtuaalitappamista ja murhaamisen harjoittelua ruudun ääressä."
Mitä porvoolaisuus Sinulle merkitsee ?
"Kotimaakuntani tarjoaa minulle runsaasti kirjoittamisen aiheita ja materiaalia. Porvoon seudun historia on rikas ja monipolvinen, siitä riittäisi kirjoittamista. Tähän mennessä olen käsitellyt sitä kirjoissa Piilopirtin tytöt, Pikkupiika Elina, Kartanon aaveratsastaja, Ram ja linnunkuvainen ruukku sekä sarjan toinen ja kolmas osa, Keisari ratsastaa kaupunkiin sekä sen jatko-osat."
opinnot:
ylioppilas Loimaan Yhteiskoulusta 1953
HuK Turun Yliopisto 1958
luokanopettaja Turun Opettajakorkeakoulu 1962
toimet:
luokanopettajana Naantalissa, Lahdessa ja Porvoossa 1962-1994 erikoisalueena äidinkielen ja ilmaisutaidon opetus
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n hallituksen jäsen 1984-1990.
palkinnot:
Pohjoismainen kuunnelmapalkinto 1975
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n kunniamaininta 1981 kirjasta Piilopirtin tytöt
Tauno Karilas-palkinto 1983 kirjasta Aurajoen tyttö
Kalevalan juhlavuoden mitali 1985
Linnankoski-mitali 1987
OAJ:n kultainen "Kulttuurin hyväksi" ansiomerkki 1987
Porvoon kaupungin kulttuuripalkinto 1988
2. palk. OAJ:n ohjelmakoostekilpailussa 1992
Topelius-palkinto 2003 kirjasta Luostarin Piritta
Arvid Lydecken -palkintoehdokkuus 2007 (Fredrika-rouvan koulu)
Arvid Lydecken -palkinto 2011 (Väläys pimeässä)
harrastukset:
liikunta, lukeminen, luonto ja vaellus
Pohdintaa kirjailijantyöstä
"Aloitin kirjailijantyöni kirjoittamalla ja myös toimittamalla Kouluradioon historiallisia ja satukuulokuvia 60-luvulta alkaen. Samaan aikaan kirjoitin harrastajateatterinäytelmiä Naantalin ja muidenkin Lounais-Suomen kuntien historiasta. Muutin 1973 Porvooseen, ja kun em. kirjalliset harrastukset jäivät Naantaliin, kokeilin kirjan kirjoittamista. Näin syntyi ensimmäinen historiallinen nuortenromaani Pakene luostariin. Enimmän osan tuotannostani olen kirjoittanut työn ohella. Vasta nyt, kun olen eläkkeellä opettajanvirasta, minulla on tilaisuus keskittyä kirjoittamiseen ja historiallisten asiatietojen hankkimiseen. Haluan kirjoissani kertoa lapsille ja nuorille heidän oman maansa ja kansansa entisestä elämästä. Haluan osoittaa, että ihminen voi elää onnellista ja täysipainoista elämää myös ilman niitä hyödykkeitä ja turhakkeita, joista nykyajan nuoret näyttävät olevan riippuvaisia. Haluan myös tuoda esiin positiivisia elämänarvoja, ystävyyttä ja rakkautta, toisista välittämistä.
Kun olin opettaja, kannoin huolta koululaisten lukutaidosta ja yritin istuttaa heihin kirjallisen sivistyksen intoa. Harrastukseni oli näytelmäkerhojen ohjaaminen. Myös siinä työssä oli helppo johdattaa näyttelevät nuoret kirjallisuuden äärelle."
Jotain omakohtaista
"Käyn paljon konserteissa, koska aviomieheni on klassisen musiikin ystävä. Luen paljon uutta kotimaista kirjallisuutta, josta kirjoitan myös kritiikkejä. Mielilukemistani ovat historialliset kirjat. Olen aina arvostanut Mika Waltaria. Nykykirjailijoista esim. Pirjo Tuominen kuuluu suosikkeihini, sillä hänen kirjoissaan ovat asiatiedot kohdallaan.
Olen elänyt lapsuuteni maalaisympäristössä, jossa kansantarinat vielä elivät. Sain niistä aikamoisen tarina-annoksen mieleni varastoon ja myöhempää tarvetta varten. Samoin opin vanhanaikaiset työtavat, ja siitä minulla on ollut suuri hyöty kirjoittaessani entisistä ajoista. Tiedän, kuinka tehtiin saippuaa, kuinka käsiteltiin villaa tai pellavaa, kuinka syntyivät lakanat, seinävaatteet ja höyhentyynyt, kuinka tehtiin heinää tai puitiin eloa.
Lapsuudessani pelkäsin tukka pystyssä kaikkia niitä kummituksia, siunaamattomaan multaan pyytäviä vainajia tai riihessä korttia pelaavia kuolleita, joilla sen ajan folklore kansoitti kotikyläni nurkat. Ihan oikeasti pelkäsin myös sota-aikana desantteja. Näistä olen kirjoittanut kirjassa Taivas sinivalkoinen, joka on suurelta osin oman lapsuuteni kuvausta. Valitettavasti hiljattain on ilmestynyt samanniminen uusi kirja.
Mikä on minulle tärkeintä elämässä? Ilman muuta oma perhe, mies, lapset, lastenlapset ja sukulaiset. Toivoisin myös, että Suomen lapset ja nuoret saisivat elää onnellista ja turvallista elämää ja että vanhemmat jaksaisivat pitää heistä huolta ja järjestää heille muuta ajankulua kuin virtuaalitappamista ja murhaamisen harjoittelua ruudun ääressä."
Mitä porvoolaisuus Sinulle merkitsee ?
"Kotimaakuntani tarjoaa minulle runsaasti kirjoittamisen aiheita ja materiaalia. Porvoon seudun historia on rikas ja monipolvinen, siitä riittäisi kirjoittamista. Tähän mennessä olen käsitellyt sitä kirjoissa Piilopirtin tytöt, Pikkupiika Elina, Kartanon aaveratsastaja, Ram ja linnunkuvainen ruukku sekä sarjan toinen ja kolmas osa, Keisari ratsastaa kaupunkiin sekä sen jatko-osat."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
MUUTA TUOTANTOA:
Muinaislinnan vaiheita / kuunnelma (Yleisradio 1964).
Huiskin haiskin : Kuulokuva Leenan ja Jaakon sekaisesta huoneesta / käsikirjoitus (Yleisradio 1966).
Hammaspeikot Möö ja Paa 1-2 /kuunnelma Torbörn Egnerin sadun pohjalta (Yleisradio 1966).
Muinaislinnan vaiheita / kuunnelma (Yleisradio 1964).
Huiskin haiskin : Kuulokuva Leenan ja Jaakon sekaisesta huoneesta / käsikirjoitus (Yleisradio 1966).
Hammaspeikot Möö ja Paa 1-2 /kuunnelma Torbörn Egnerin sadun pohjalta (Yleisradio 1966).
Isänmaa, mikä se on? /käsikirjoitus (Yleisradio 1967).
Rakkautta ja savikylpyjä / kuunnelma (1973).
Puujalkamarssi / kuunnelma (1978).
Anna ja Misse / TV-näytelmä lapsille(1978).
Elli-enkeli ja tiukutossut / satukirja. (Gummerus 1988).
Elli-enkeli ja keijujen maa / satukirja (Gummerus 1989).
Jouluisia tunnelmia (Koulun kerhokeskuksen julkaisu, 1996).
Ensiaapinen (kirjoitettu yhdessä Elina Karjalaisen kanssa) (WSOY 1991).
Tähtihetkiä 1 & Tähtihetkiä 2 (Koulun kerhokeskus. Näytelmiä koulujuhliin loppiaisesta suvijuhlaan, 1994).
Saviseutu kirjoissani ("Kirjailija Maijaliisa Dieckmann kertoo, miten lapsuuden ja nuoruuden muistot elävät hänen teoksissaan."), Loimaa-seuran julkaisussa Saviseudun joulu 1997.
Nuoruuteni juhlasalit (Teos sisältää muistoja Loimaan yhteiskoulun juhlasalista 1940- ja 1950-luvulta.) Saviseudun joulu 1998.
Satunäytelmien unohtumaton taika ("Muistelua Loimaan Yhteiskoulussa harjoitelluista ja esitetyistä näytelmistä.") Saviseudun joulu 1999.
Keisarin kunniaportti / novelli kokoelmassa Kevyt lomakupru ja muita novelleja
(BTJ Kirjastopalvelu 1999).
Satuja teoksessa Sunnuntaikertomuksia - 65 kertomusta kodin yhteisiin hetkiin (Lasten keskus 2001):
-Viivi Vimppa ja Emppu Ensimmäinen
-Taivaan pienin enkeli
-Postikortti taivaasta
-Pikkuenkelin laskiaisseikkailu
-Pieni ukko ja pieni eukko
-Limppu ja Lamppu
-Kasperin suuri murhe
-Elli- Enkeli ja Betlehemin tähti
Ikiomat isovanhemmat : kokemus, viisaus, elämäntaito / tietokirja. (Recallmed 2002).
Lasten lääkärikirja. 3 : Pikku-Paulan diabetes (Recallmed 2003).
Porvoo rakastettuni - Borgå min älskade. Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden kuvateos (toinen kirjoittaja Aino Kettunen, valokuvat Tapio Korkolainen) (Kustannus IDYLLI, 2004).
Matka mielikuvitukseen: Maijaliisa Dieckmann / artikkeli. Matka mielikuvitukseen - lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista (Tammi 2004). Artikkelikokoelma pohjautuu Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin järjestämiin yleisiin luentosarjoihin, joissa kaksikymmentä suomalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa kertoivat työstään ja elämästään.
Lisäksi kuunnelmia, TV-näytelmä, näytelmiä kouluille ja harrastajateatterille eri julkaisuissa. Historialliset harrastajateatterinäytelmät: Risti ja miekka, Lieto, 1983, Kun piispa Ruskolla kävi, Rusko, 1985, Ihmetroppia sokeripalassa, Porvoo, 1990, Mikä ihana nainen, Porvoo, 1994, Siltatuvasta keisarin kalaaseihin, Porvoo, 1995, Musköten och fjäderpennan, Porvoo, 2000, Musketti ja sulkakynä , 2001
Rakkautta ja savikylpyjä / kuunnelma (1973).
Puujalkamarssi / kuunnelma (1978).
Anna ja Misse / TV-näytelmä lapsille(1978).
Elli-enkeli ja tiukutossut / satukirja. (Gummerus 1988).
Elli-enkeli ja keijujen maa / satukirja (Gummerus 1989).
Jouluisia tunnelmia (Koulun kerhokeskuksen julkaisu, 1996).
Ensiaapinen (kirjoitettu yhdessä Elina Karjalaisen kanssa) (WSOY 1991).
Tähtihetkiä 1 & Tähtihetkiä 2 (Koulun kerhokeskus. Näytelmiä koulujuhliin loppiaisesta suvijuhlaan, 1994).
Saviseutu kirjoissani ("Kirjailija Maijaliisa Dieckmann kertoo, miten lapsuuden ja nuoruuden muistot elävät hänen teoksissaan."), Loimaa-seuran julkaisussa Saviseudun joulu 1997.
Nuoruuteni juhlasalit (Teos sisältää muistoja Loimaan yhteiskoulun juhlasalista 1940- ja 1950-luvulta.) Saviseudun joulu 1998.
Satunäytelmien unohtumaton taika ("Muistelua Loimaan Yhteiskoulussa harjoitelluista ja esitetyistä näytelmistä.") Saviseudun joulu 1999.
Keisarin kunniaportti / novelli kokoelmassa Kevyt lomakupru ja muita novelleja
(BTJ Kirjastopalvelu 1999).
Satuja teoksessa Sunnuntaikertomuksia - 65 kertomusta kodin yhteisiin hetkiin (Lasten keskus 2001):
-Viivi Vimppa ja Emppu Ensimmäinen
-Taivaan pienin enkeli
-Postikortti taivaasta
-Pikkuenkelin laskiaisseikkailu
-Pieni ukko ja pieni eukko
-Limppu ja Lamppu
-Kasperin suuri murhe
-Elli- Enkeli ja Betlehemin tähti
Ikiomat isovanhemmat : kokemus, viisaus, elämäntaito / tietokirja. (Recallmed 2002).
Lasten lääkärikirja. 3 : Pikku-Paulan diabetes (Recallmed 2003).
Porvoo rakastettuni - Borgå min älskade. Runebergin 200-vuotisjuhlavuoden kuvateos (toinen kirjoittaja Aino Kettunen, valokuvat Tapio Korkolainen) (Kustannus IDYLLI, 2004).
Matka mielikuvitukseen: Maijaliisa Dieckmann / artikkeli. Matka mielikuvitukseen - lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista (Tammi 2004). Artikkelikokoelma pohjautuu Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin järjestämiin yleisiin luentosarjoihin, joissa kaksikymmentä suomalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa kertoivat työstään ja elämästään.
Lisäksi kuunnelmia, TV-näytelmä, näytelmiä kouluille ja harrastajateatterille eri julkaisuissa. Historialliset harrastajateatterinäytelmät: Risti ja miekka, Lieto, 1983, Kun piispa Ruskolla kävi, Rusko, 1985, Ihmetroppia sokeripalassa, Porvoo, 1990, Mikä ihana nainen, Porvoo, 1994, Siltatuvasta keisarin kalaaseihin, Porvoo, 1995, Musköten och fjäderpennan, Porvoo, 2000, Musketti ja sulkakynä , 2001
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2. Loivamaa, Ismo. BTJ, 1999.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Loivamaa, Ismo. Kirjastopalvelu, 1995.
Kuva: Tarja Vänskä-Kauhanen