Palviainen, Jukka-Pekka
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
© Pertti Nisonen
Elämäkertatietoa
synt. 1967 Raumalla, asuu Vammalassa
perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta
opinnot, tutkinnot: ylioppilas 1986, lastentarhanopettaja 1990
ammatti: kirjailija ja lastentarhanopettaja
sivutoimet: erilaiset kirjoitustyöt
harrastukset: lukeminen, jalkapallon katsominen, sauvakävely
Jukka Pekka Palvianen on Vammalassa asuva kirjailija-lastentarhanopettaja, joka on kirjoittanut romaaneja aikuisille, nuorille ja lapsille.
Hänen esikoisromaaninsa Reino ilmestyi vuonna 2003 ja se oli ehdolla Helsingin Sanomain vuoden paras esikoisteos -palkinnon saajaksi.
Omasta kirjailijantyönsä löytämisestä ja luovan työnsä lähtökohdista Jukka-Pekka Palviainen kertoo: "Minulla on lapsesta asti ollut halu ja tarve keksiä tarinoita ja luoda maailmoja. Minulla on siis kliseisesti sanottuna kutsumus tähän työhön. Haluan kirjoittaa todentuntuisia ja liikuttavia tarinoita, jotka sisältävät myös huumoria. Haluan, että lukija tuntee, ajattelee ja viihtyy lukiessaan kirjojani."
Jukka-Pekka Palviainen nimeää itselleen tärkeitä kirjailijoita ja syitä miksi he ovat olleet hänelle merkittäviä: "Minulle on tärkeää Pentti Saarikosken viisaus ja avoimuus, Jari Tervon ja Kari Hotakaisen huumori, sekä Zadie Smithin, Nick Hornbyn ja Tony Parsonsin tapa kuvata aikaa ja tunnetiloja laulujen, elokuvien ja muun populaarikulttuurin avulla."
Esikoisromaanissa Reino on kaksi päähenkilöä: vammainen aikuinen mies Reino, 'poika miehen ruumiissa', ja kontrastina nuori naisopiskelija Susanna, joiden tiet kohtaavat. Kirjassa eletään Palviaisen lapsuuden ja nuoruuden kaupungissa Raumalla. Romaanissa käytetään onnistuneesti kahden kertomuksen ja kertojan rakennetta. Romaani sai hyvän vastaanoton ja oli ehdolla Helsingin Sanomain vuoden paras esikoisteos -palkinnon saajaksi. "Vilpittömän humoristiseksi romaaniksi Reino pohtii rankkoja aiheita: valheita, vallankäyttöä, luottamusta, lapsuutta, aikuisuutta ja kuolemaa." (Satakunnan kansa 20.6.2003, Lili Wessman otsikolla Vinoa hymyä Vammalasta) "[Reinon] kieli on raikkaalla tavalla hauskaa, sen ihmiskuvaus tarkkanäköistä mutta anteeksiantavaa ja sen piirtämä kuva maailmasta on kokonaisvaltainen ja olennaisilta osin tosi." (Satakunnan kansa 1.4.2003, otsikolla Lapset ja aikuiset rakkauden pyörteissä)
Romaanissa Hedelmäpeli käsitellään avioparin lapsettomuutta, eikä vain sitä, sillä: "Se on samalla lempeän humoristinen kertomus yli kolmikymppisten sukupolvesta. Sen päähenkilöt ovat tietoisten naisten, kilttien miesten, seksikylläisyyden ajan ja projektiluontoisten parisuhteiden aikakauden henkilöitä." (Aamulehti 12.4.2005, Matti Mäkelä).
Hedelmäpelissä Palviainen käyttää usean kertojan rakennetta. Huumorin lajina on satiiri. Syntyjään raumalainen Palviainen itse sanoo sarkasmin kuuluvan länsisuomalaiseen huumoriin. "Palviainen osaa yhdistää mustan satiirin ja lempeän myötäelämisen." (Satakunnan kansa 20.1.2005, Lili Wessman otsikolla "Sarkasmi pukee minua")
- Kerronta on nokkelaa, hiukan tuurityylistä. - - Palviaisella on selvästi taitoa tällaiseen kevyeen, ironiseen, hiukan elämän edessä huokaavaan tyyliin. - - Hedelmäpeli on siis meikäläisissä oloissa suhteellisen harvinaista, kevyttä kerrontaa. (Aamulehti 12.4.2005, Matti Mäkelä romaanista Hedelmäpeli)
"En osaa pistää teoksiani järjestykseen. Reino on tärkeä siksi, että se on ensimmäinen ja Hedelmäpeli siksi, että se on viimeisin. Vaikka teokseni ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaiset, niitä yhdistää samankaltainen huumori ja käsitys maailmasta."
Suhteestaan Pirkanmaahan ja pirkanmaalaisuuteen Palviainen sanoo: "Pirkanmaalaisuus merkitsee minulle pirkanmaalaisia, ihmisiä, paikkoja ja maisemia."
perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta
opinnot, tutkinnot: ylioppilas 1986, lastentarhanopettaja 1990
ammatti: kirjailija ja lastentarhanopettaja
sivutoimet: erilaiset kirjoitustyöt
harrastukset: lukeminen, jalkapallon katsominen, sauvakävely
Jukka Pekka Palvianen on Vammalassa asuva kirjailija-lastentarhanopettaja, joka on kirjoittanut romaaneja aikuisille, nuorille ja lapsille.
Hänen esikoisromaaninsa Reino ilmestyi vuonna 2003 ja se oli ehdolla Helsingin Sanomain vuoden paras esikoisteos -palkinnon saajaksi.
Omasta kirjailijantyönsä löytämisestä ja luovan työnsä lähtökohdista Jukka-Pekka Palviainen kertoo: "Minulla on lapsesta asti ollut halu ja tarve keksiä tarinoita ja luoda maailmoja. Minulla on siis kliseisesti sanottuna kutsumus tähän työhön. Haluan kirjoittaa todentuntuisia ja liikuttavia tarinoita, jotka sisältävät myös huumoria. Haluan, että lukija tuntee, ajattelee ja viihtyy lukiessaan kirjojani."
Jukka-Pekka Palviainen nimeää itselleen tärkeitä kirjailijoita ja syitä miksi he ovat olleet hänelle merkittäviä: "Minulle on tärkeää Pentti Saarikosken viisaus ja avoimuus, Jari Tervon ja Kari Hotakaisen huumori, sekä Zadie Smithin, Nick Hornbyn ja Tony Parsonsin tapa kuvata aikaa ja tunnetiloja laulujen, elokuvien ja muun populaarikulttuurin avulla."
Esikoisromaanissa Reino on kaksi päähenkilöä: vammainen aikuinen mies Reino, 'poika miehen ruumiissa', ja kontrastina nuori naisopiskelija Susanna, joiden tiet kohtaavat. Kirjassa eletään Palviaisen lapsuuden ja nuoruuden kaupungissa Raumalla. Romaanissa käytetään onnistuneesti kahden kertomuksen ja kertojan rakennetta. Romaani sai hyvän vastaanoton ja oli ehdolla Helsingin Sanomain vuoden paras esikoisteos -palkinnon saajaksi. "Vilpittömän humoristiseksi romaaniksi Reino pohtii rankkoja aiheita: valheita, vallankäyttöä, luottamusta, lapsuutta, aikuisuutta ja kuolemaa." (Satakunnan kansa 20.6.2003, Lili Wessman otsikolla Vinoa hymyä Vammalasta) "[Reinon] kieli on raikkaalla tavalla hauskaa, sen ihmiskuvaus tarkkanäköistä mutta anteeksiantavaa ja sen piirtämä kuva maailmasta on kokonaisvaltainen ja olennaisilta osin tosi." (Satakunnan kansa 1.4.2003, otsikolla Lapset ja aikuiset rakkauden pyörteissä)
Romaanissa Hedelmäpeli käsitellään avioparin lapsettomuutta, eikä vain sitä, sillä: "Se on samalla lempeän humoristinen kertomus yli kolmikymppisten sukupolvesta. Sen päähenkilöt ovat tietoisten naisten, kilttien miesten, seksikylläisyyden ajan ja projektiluontoisten parisuhteiden aikakauden henkilöitä." (Aamulehti 12.4.2005, Matti Mäkelä).
Hedelmäpelissä Palviainen käyttää usean kertojan rakennetta. Huumorin lajina on satiiri. Syntyjään raumalainen Palviainen itse sanoo sarkasmin kuuluvan länsisuomalaiseen huumoriin. "Palviainen osaa yhdistää mustan satiirin ja lempeän myötäelämisen." (Satakunnan kansa 20.1.2005, Lili Wessman otsikolla "Sarkasmi pukee minua")
- Kerronta on nokkelaa, hiukan tuurityylistä. - - Palviaisella on selvästi taitoa tällaiseen kevyeen, ironiseen, hiukan elämän edessä huokaavaan tyyliin. - - Hedelmäpeli on siis meikäläisissä oloissa suhteellisen harvinaista, kevyttä kerrontaa. (Aamulehti 12.4.2005, Matti Mäkelä romaanista Hedelmäpeli)
"En osaa pistää teoksiani järjestykseen. Reino on tärkeä siksi, että se on ensimmäinen ja Hedelmäpeli siksi, että se on viimeisin. Vaikka teokseni ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaiset, niitä yhdistää samankaltainen huumori ja käsitys maailmasta."
Suhteestaan Pirkanmaahan ja pirkanmaalaisuuteen Palviainen sanoo: "Pirkanmaalaisuus merkitsee minulle pirkanmaalaisia, ihmisiä, paikkoja ja maisemia."
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Kokkilan vanhainkoti 6.7.2049 (kertomus) kokoelmassa Että iloni olisi tuuli joka kantaa / toim. Terttu Härkönen (Mummon kammari 2004)
Kokkilan vanhainkoti 6.7.2049 (kertomus) kokoelmassa Että iloni olisi tuuli joka kantaa / toim. Terttu Härkönen (Mummon kammari 2004)
Tekstinäyte
Ote teoksesta Reino (2003):
Susannan luona menen uudestaan kylpyyn. Nyt minulla ei ole kiirettä. Susannan kylpyhuone on vihreä. Siellä on helppo ajatella vihreitä ajatuksia. Minulla on radio vessanpytyn päällä. Kansi on kiinni. Radiossa nainen ja mies laulavat, että Saavissa on reikä. Radiosta tulee myös jääkiekkoa. Rauman Lukko pelaa ensimmäistä välieräottelua Helsingin Jokereita vastaan. Jokerin nimi on Harry, mutta häntä sanotaan Hjallikseksi. Hjalliksella on oma aitio, jossa on sauna. Hjallista voi harmittaa, jos menee shampoota silmiin juuri, kun Jokerit tekee maalin. Minä käytän Linna-shampoota, koska se ei kirvele. Tänään ottelu pelataan Raumalla. Äijänsuo-areenalla ei ole saunaa.
Pasi Nurminen on Suomen paras maalivahti, vaikka hänellä on tylsä nimi. Kenen tahansa nimi voi olla Pasi Nurminen. Jos minä olisin Pasi Nurmisen isä, niin olisin sanonut papille, että haluan pojastani Taiston tai Voiton. Sitten pappi, jonka nimi olisi tietenkin ollut Usko, olisi nyökyttänyt hiljaa päätään ja sanonut: - Minusta Voitto on oikein hyvä nimi tulevalle Suomen parhaalle maalivahdille. Jos Usko-pappi olisi alkanut ökköttelemään Pasin puolesta, niin olisin livauttanut hänelle kaksikymppiä virsikirjan välissä. Eno on neuvonut, että jos haluaa katsastaa rämän auton, niin pitää laittaa nainen minihameessa ja korkokengissä asialle ja rekisteriotteen väliin kolmesataa markkaa. Äiti on sanonut, etten saa rangaista ketään naisparkaa panemalla tätä paksuksi. Minulla on kuulemma sellaiset geenit, että vaikka lapsen äiti olisi Mensan puheenjohtaja, niin lapsesta tulee joka tapauksessa vajaaälyinen. Minä en tiedä muuta mensasta kuin, että kaikilla naisilla on ne, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Eno on sanonut, että vaikka istuisin huoneessa, jossa tuoksuu mensat niin, että taju on lähteä, niin minun pitää teeskennellä, etten huomaa mitään.
Erik Hämäläinen vie Lukon yksi-nolla johtoon heti pelin alussa. Minä huudan jippii ja tuuletan niin, että vesi roiskuu ympäri kylpyhuonetta. Miehen kuuluu tehdä niin, kun Suomi tai Lukko tekee maaalin. Naiset kannustavat Ruotsia tai Porin Ässiä. Jaatisen Tero on kertonut minulle sen. Nainen ei ole sen huonompi kuin mies, mutta mies ei saa käyttäytyä kuin nainen. Jos mies käyttäytyy kuin nainen, niin toiset miehet alkavat lällätellä.
Susannan luona menen uudestaan kylpyyn. Nyt minulla ei ole kiirettä. Susannan kylpyhuone on vihreä. Siellä on helppo ajatella vihreitä ajatuksia. Minulla on radio vessanpytyn päällä. Kansi on kiinni. Radiossa nainen ja mies laulavat, että Saavissa on reikä. Radiosta tulee myös jääkiekkoa. Rauman Lukko pelaa ensimmäistä välieräottelua Helsingin Jokereita vastaan. Jokerin nimi on Harry, mutta häntä sanotaan Hjallikseksi. Hjalliksella on oma aitio, jossa on sauna. Hjallista voi harmittaa, jos menee shampoota silmiin juuri, kun Jokerit tekee maalin. Minä käytän Linna-shampoota, koska se ei kirvele. Tänään ottelu pelataan Raumalla. Äijänsuo-areenalla ei ole saunaa.
Pasi Nurminen on Suomen paras maalivahti, vaikka hänellä on tylsä nimi. Kenen tahansa nimi voi olla Pasi Nurminen. Jos minä olisin Pasi Nurmisen isä, niin olisin sanonut papille, että haluan pojastani Taiston tai Voiton. Sitten pappi, jonka nimi olisi tietenkin ollut Usko, olisi nyökyttänyt hiljaa päätään ja sanonut: - Minusta Voitto on oikein hyvä nimi tulevalle Suomen parhaalle maalivahdille. Jos Usko-pappi olisi alkanut ökköttelemään Pasin puolesta, niin olisin livauttanut hänelle kaksikymppiä virsikirjan välissä. Eno on neuvonut, että jos haluaa katsastaa rämän auton, niin pitää laittaa nainen minihameessa ja korkokengissä asialle ja rekisteriotteen väliin kolmesataa markkaa. Äiti on sanonut, etten saa rangaista ketään naisparkaa panemalla tätä paksuksi. Minulla on kuulemma sellaiset geenit, että vaikka lapsen äiti olisi Mensan puheenjohtaja, niin lapsesta tulee joka tapauksessa vajaaälyinen. Minä en tiedä muuta mensasta kuin, että kaikilla naisilla on ne, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Eno on sanonut, että vaikka istuisin huoneessa, jossa tuoksuu mensat niin, että taju on lähteä, niin minun pitää teeskennellä, etten huomaa mitään.
Erik Hämäläinen vie Lukon yksi-nolla johtoon heti pelin alussa. Minä huudan jippii ja tuuletan niin, että vesi roiskuu ympäri kylpyhuonetta. Miehen kuuluu tehdä niin, kun Suomi tai Lukko tekee maaalin. Naiset kannustavat Ruotsia tai Porin Ässiä. Jaatisen Tero on kertonut minulle sen. Nainen ei ole sen huonompi kuin mies, mutta mies ei saa käyttäytyä kuin nainen. Jos mies käyttäytyy kuin nainen, niin toiset miehet alkavat lällätellä.
Videot
Lähteitä ja viittauksia
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 6 / Ismo Loivamaa (2009)
Valkealahti, Minna: Epätäydellinen sankari - arvostelu teoksesta Reino
kiiltomato.net
Lapset ja aikuiset rakkauden pyörteissä - arv. teoksesta Reino, Satakunnan kansa 1.4.2003
Wessman, Lili: Vinoa hymyä Vammalasta - arv. ja haastattelu teoksesta Reino, Satakunnan kansa 20.6.2003
Kurkijärvi, Riitta: Keinotekoinen kokeilu kaipaisi lisää kypsyttelyä - arv. teoksesta Reino, Aamulehti 20.10.2003
Anteroinen, Ari: Aiheen ajankohtaisuus sattuma - arv. ja haastattelu teoksesta Hedelmäpeli, Kaupunkilehti uusi Rauma 16.2.2005
Mäkelä, Matti: Paljon letkeää puhetta, vähemmän siittiöitä - arv. teoksesta Hedelmäpeli, Aamulehti 12.4.2005
Wessman, Lili: "Sarkasmi pukee minua" - arv. ja haastattelu teoksesta Hedelmäpeli, Satakunnan kansa 20.1.2005
Aurén, Jussi: Mies ja nainen lasta vailla - arv. teoksesta Hedelmäpeli, Satakunnan kansa 20.2.2005