Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Mitä ikinä keksitkin pelätä
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Mitä ikinä keksitkin pelätä on Jukka-Pekka Palviaisen viides aikuisten romaani. Palviaisen romaaneissa päähenkilö on usein keski-ikäinen mies, joka ei saa suutaan auki eikä pärjää naisten kanssa. Niin nytkin. Mikko on vähäpuheinen vartija, luotettava ja hiljainen. Sen sijaan Palviaisen naishahmot ovat sitäkin tomerampia. He ovat usein tehneet epämoraalisen valinnan tai joutuneet muuten pulaan. Niin nytkin. Katariina on puoliksi intialainen vaatekauppias, jolta kovanaamat karhuavat suurta velkaa.
Mikko näkee valvontakamerasta kuinka pahikset kovistelevat Katariinaa ja syöksyy apuun. He ovat vanhoja luokkakavereita, itse asiassa Mikko on ollut ihastunut Katariinaan lapsuudesta saakka. Mikko tarjoaa Katariinalle turvapaikkaa kotoaan.
Äänessä ovat vuoron perään Mikko ja Katariina. Välillä puheenvuoron saavat myös Mikon Ranskaan lähtenyt entinen siippa Sini, Katariinan entinen mies Sami ja moni muu. Moniäänisyys on Palviaisen aiemmista kirjoista tuttua, mutta tässä kirjassa äänessä ovat eniten päähenkilöt, eikä ihan jokainen sivuhahmo saa kertoa näkemystään asioista. Tarina kulkee sekä nykyajassa että runsaina takaumina, jotka selittävät Mikon ja Katariinan suhdetta ja tekojen motiiveja. Teoksessa puhutaan rauman murretta, kuten monissa aiemmissakin Palviaisen teoksissa. Se tuo keskusteluihin viehättävää paikallisuutta.
Mitä ikinä keksitkin pelätä on tavallaan jännityskertomus, mutta enemmän se kertoo ihmissuhteiden vaikeudesta ja mielenhäiriöistä. Niitä sivutaan useammankin teoksen hahmon osalta. Ehkä kirjan kiinnostavinta antia onkin Mikon isä, omien sanojensa mukaan hullu, joka on juuri päässyt avohoitoon.
(Siina Tiuraniemi/ Sanojen aika)
Mikko näkee valvontakamerasta kuinka pahikset kovistelevat Katariinaa ja syöksyy apuun. He ovat vanhoja luokkakavereita, itse asiassa Mikko on ollut ihastunut Katariinaan lapsuudesta saakka. Mikko tarjoaa Katariinalle turvapaikkaa kotoaan.
Äänessä ovat vuoron perään Mikko ja Katariina. Välillä puheenvuoron saavat myös Mikon Ranskaan lähtenyt entinen siippa Sini, Katariinan entinen mies Sami ja moni muu. Moniäänisyys on Palviaisen aiemmista kirjoista tuttua, mutta tässä kirjassa äänessä ovat eniten päähenkilöt, eikä ihan jokainen sivuhahmo saa kertoa näkemystään asioista. Tarina kulkee sekä nykyajassa että runsaina takaumina, jotka selittävät Mikon ja Katariinan suhdetta ja tekojen motiiveja. Teoksessa puhutaan rauman murretta, kuten monissa aiemmissakin Palviaisen teoksissa. Se tuo keskusteluihin viehättävää paikallisuutta.
Mitä ikinä keksitkin pelätä on tavallaan jännityskertomus, mutta enemmän se kertoo ihmissuhteiden vaikeudesta ja mielenhäiriöistä. Niitä sivutaan useammankin teoksen hahmon osalta. Ehkä kirjan kiinnostavinta antia onkin Mikon isä, omien sanojensa mukaan hullu, joka on juuri päässyt avohoitoon.
(Siina Tiuraniemi/ Sanojen aika)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Alanimeke
romaani
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
211