Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Barbaarihäät
Aikalaisarvio
Aikalaisarvio Arvostelevasta kirjaluettelosta (AKL). Huom., saattaa sisältää juonipaljastuksia!
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
’Barbaarihäät’ on kertomus Ludosta, vihreäsilmäisestä pojasta, joka varttuu vailla hellyyttä ja iloa. Ludon tarina viiltää syvältä: se on hylätyn huuto, kaipauksesta syntynyt.
Nicole on vielä tyttönen, kun hän rakastuu sotilastukikohdan komeaan amerikkalaisnuorukaiseen. Nicolen unelmat kuitenkin särkyvät – julmasti ja väkivaltaisesti. Niin saa alkunsa Ludo, elävä muisto häväistyksen hetkistä, lapsi joka saa osakseen vain vihaa ja kylmyyttä.
Nicole on vielä tyttönen, kun hän rakastuu sotilastukikohdan komeaan amerikkalaisnuorukaiseen. Nicolen unelmat kuitenkin särkyvät – julmasti ja väkivaltaisesti. Niin saa alkunsa Ludo, elävä muisto häväistyksen hetkistä, lapsi joka saa osakseen vain vihaa ja kylmyyttä.
Turvatakseen tulevaisuutensa Nicole avioituu Michon, itseään paljon vanhemman miehen kanssa. Micho yrittää lähestyä Ludoa. omalla tavallaan hän pitää tuosta hiljaisesta pojasta, jonka ympäristö on leimannut vähämieliseksi. Michon oma poika Tatav, mestari ilkeydessä ja pirullisuudessa, tekee kuitenkin tyhjiksi nämä yritykset.
Lopulta Ludo suljetaan Pyhän Paavalin hoitokotiin, psykiatriseen vankilaan, vaiennettujen ihmisten valtakuntaan. Ludo ei kuitenkaan suostu alistumaan vankeuteen: hän karkaa ja löytää turvapaikan meren ääreltä. Ja yhä hän unelmoi äidistä, odottaa ja toivoo, loputtomasti. Sillä äitiä Ludo rakastaa ja merta… Merta joka viimeinen todistaa äidin ja pojan kohtaamisen, vaahtopäiden valkoisessa valossa.
Queffélecin tarina on karu ja kaunis, raaka ja runollinen, sen vastakohtaisuuksista syntyy näynomaisesti hohtava, haavoittava todellisuus.
(takakansiteksti)
Lopulta Ludo suljetaan Pyhän Paavalin hoitokotiin, psykiatriseen vankilaan, vaiennettujen ihmisten valtakuntaan. Ludo ei kuitenkaan suostu alistumaan vankeuteen: hän karkaa ja löytää turvapaikan meren ääreltä. Ja yhä hän unelmoi äidistä, odottaa ja toivoo, loputtomasti. Sillä äitiä Ludo rakastaa ja merta… Merta joka viimeinen todistaa äidin ja pojan kohtaamisen, vaahtopäiden valkoisessa valossa.
Queffélecin tarina on karu ja kaunis, raaka ja runollinen, sen vastakohtaisuuksista syntyy näynomaisesti hohtava, haavoittava todellisuus.
(takakansiteksti)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Tapahtumapaikat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Palkinto
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
267
Kustantaja
Kieli
Kääntäjä
Nimi
Ilmestymisaika
Sivumäärä
279