Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Uumen
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Juhani Ruokola on kolmekymmentäkaksi vuotias runoilija, joka uskoo olevansa jumalaista alkuperää. Kun hän kertoo olevansa Zeuksen ja kontulalaisen konttoristitytön avioton poika, muista keskellä makeinta nauruasi, että hän ei sano sitä turhan takia.
(Sanojen aika)
Nuori mies istuu huoneessaan, ulkona sataa lunta. Hänen lapsuutensa on kadonnut, ja nykyisyys on täynnä selittämättömyyksiä: ystävä muuttui siaksi hänen silmiensä edessä, fosforinhohtoinen tyttö liukui kaupungin lävitse kuin aave. Tunkeutumalla yhä syvemmälle itseensä mies yrittää tavoittaa olemassaolon mysteerin: löytyykö synkimmästä kuilusta se lohtu, se viimeinen valo jota hän etsii, rakkaus, armo, anteeksianto? Vai onko kenties niin, ettei ole muuta kuin valoton uumen, jossa oma piinaava ääni risteilee?
(Sanojen aika)
Nuori mies istuu huoneessaan, ulkona sataa lunta. Hänen lapsuutensa on kadonnut, ja nykyisyys on täynnä selittämättömyyksiä: ystävä muuttui siaksi hänen silmiensä edessä, fosforinhohtoinen tyttö liukui kaupungin lävitse kuin aave. Tunkeutumalla yhä syvemmälle itseensä mies yrittää tavoittaa olemassaolon mysteerin: löytyykö synkimmästä kuilusta se lohtu, se viimeinen valo jota hän etsii, rakkaus, armo, anteeksianto? Vai onko kenties niin, ettei ole muuta kuin valoton uumen, jossa oma piinaava ääni risteilee?
Uumen on kiehtova moraliteetti, tunnustuskirja, kirous ja rukous, raadollinen ja kaunis.
(takakansiteksti)
Runeberg-palkintoehdokas 1995
(takakansiteksti)
Runeberg-palkintoehdokas 1995
Kirjallisuudenlaji
Henkilöt, toimijat
Konkreettiset tapahtumapaikat
Tarkka aika
Alkukieli
Palkinto
Tekstinäyte
Minä olen villi runoilija, lapsi ilman lapsuutta. Ja siksi minun on annettava alkukertomuksilleni, joka ainoalle genesikselleni, niille kuuluva arvo, kohotettava se leikki mitä leikin, se peli mitä pelaan kosmiselle, myyttiselle tasolle. Se, joka ei minun peliäni ymmärrä, menköön pois. Minä kutsun luokseni lapsia ja hulluja, en kirjanoppineita. Minä kirjoitan tämän maailman kaikille Pyhille ja kaikille niille Pyhille, jotka ovat siirtyneet tästä maailmasta, näiltä pelikentiltä, toisille pelikentille: Pyhille Mielipuolille, Pyhille Typeryksille, Pyhille Epileptikoille, Pyhille Nymfomaaneille, Pyhille Homoseksuaaleille, Pyhille Kehitysvammaisille, noille ikuisille lapsille, hupakkopojille, Pyhille Runoilijoille, Catullukselle, Poelle, Baudelairelle, Dostojevskille, Strindbergille, Pyhille Mystikoille, Pyhille Köyhille ja Kelvottomille, Pyhille Filosofeille, hulluksi tulleelle Nietzschelle, Päärynävarkaalle, Spinozalle, Ruotsalaiselle Mineralogille, Johannes de Silentiolle.
Minä kirjoitan itselleni. Rehellisesti sanottuna: itselleni. Eli käy leikkiin kanssani, kuka sitten oletkin. Minä jaan kortit. Väärinpelaamisesta ei rangaista, kunhan ei jää kiinni.
Minä kirjoitan itselleni. Rehellisesti sanottuna: itselleni. Eli käy leikkiin kanssani, kuka sitten oletkin. Minä jaan kortit. Väärinpelaamisesta ei rangaista, kunhan ei jää kiinni.
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.