Kosket
Tyyppi
runokokoelmat
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kosket jäi Juice Leskisen viimeiseksi kokoelmaksi. Sen säkeistä aistii uupumuksen; runoissa on kipeää luopumisen tunnetta, mutta toisaalta niissä näkyy sinnikäs halu takertua elämän helmaan: " ... ne unelmat elävät yhä / ja tihkuvat voimaa aina tuoreina..."
Kosket on eräänlaista elämänsaldoa – itsekritiikkiä, muistoja ja tilitystä, ihmisläheistä puhetta, tiiviitä heittoja ja hirtehistä proosavyörytystä sairauden ja terveyden rajamaasta. Runoissa puhuu rehellinen mies, joka ei itseään ja tekojaan kaunistele.
Mutta ei Juice olisi Juice, ellei hän kirjoittaisi myös rakkaudesta. Huikea on the road -odysseia starttaa Helsingin Sompasaaresta ja etenee Keski-Euroopan kaupunkeihin, maita ristiin rastiin. Se on rakkausmatka, jolla levoton mies hetkellisesti tyyntyy vastalöydetyn onnensa pieluksille.
Riimit ja soinnut asettuvat paikoilleen myös tässä kokoelmassa:
kosket
pato murtuu
ja tulva vyöryy alajuoksulle
laiturit ajelehtivat vapaudesta nauttien
ei enää betoniin sidottua tulevaisuutta
ei enää typerää alistumista joutaviin tehtäviin
ei enää meihin suunnattua mielivaltaa
sinä sen tiedät
ja siksi
kosket
palat
kuin jätkänkynttilä
valaiset sysipimeitä tähdettömiä öitä
kylmiä ja vetoisia öitä
toivonkipinättömiä öitä
mutta ei niin pitkää pimeää
ettei se päättyisi aamuun
teemme elämästämme ehjän
sovitamme yhteen kaikki
palat
tulet
rannoilla loimuavat nuotiot
majakoissa palaa opastava valo
enää en eksy,
enää
en hoipertele epämääräisillä poluilla
minulla on sinut kun
tulet
valat
mieheesi uskoa luontoon
sen kaikkivoipaisuuteen
elimistö parantaa itsensä kun sille annetaan tilaisuus
näin me vannoimme
ne pitävät
valat
(Tammi)
"Ennenaikaisesti taivaalliseen runoilijajoukkoon siirtyneiden teoksia luetaan usein traagista elämää vasten. Mutta Koskista ei löydy Joel Lehtosen tai Timo Pusan jäähyväiskokoelmien resignaatiota ja elämään pettymystä, Katri Valan ja Uuno Kailaan kuolemankaipuusta puhumattakaan. Lukijan päähän ja soimaan hauras, arkisen rupinen elämälle kiitos."
(Jani Saxell Parnassossa 3/2007)
Kosket on eräänlaista elämänsaldoa – itsekritiikkiä, muistoja ja tilitystä, ihmisläheistä puhetta, tiiviitä heittoja ja hirtehistä proosavyörytystä sairauden ja terveyden rajamaasta. Runoissa puhuu rehellinen mies, joka ei itseään ja tekojaan kaunistele.
Mutta ei Juice olisi Juice, ellei hän kirjoittaisi myös rakkaudesta. Huikea on the road -odysseia starttaa Helsingin Sompasaaresta ja etenee Keski-Euroopan kaupunkeihin, maita ristiin rastiin. Se on rakkausmatka, jolla levoton mies hetkellisesti tyyntyy vastalöydetyn onnensa pieluksille.
Riimit ja soinnut asettuvat paikoilleen myös tässä kokoelmassa:
kosket
pato murtuu
ja tulva vyöryy alajuoksulle
laiturit ajelehtivat vapaudesta nauttien
ei enää betoniin sidottua tulevaisuutta
ei enää typerää alistumista joutaviin tehtäviin
ei enää meihin suunnattua mielivaltaa
sinä sen tiedät
ja siksi
kosket
palat
kuin jätkänkynttilä
valaiset sysipimeitä tähdettömiä öitä
kylmiä ja vetoisia öitä
toivonkipinättömiä öitä
mutta ei niin pitkää pimeää
ettei se päättyisi aamuun
teemme elämästämme ehjän
sovitamme yhteen kaikki
palat
tulet
rannoilla loimuavat nuotiot
majakoissa palaa opastava valo
enää en eksy,
enää
en hoipertele epämääräisillä poluilla
minulla on sinut kun
tulet
valat
mieheesi uskoa luontoon
sen kaikkivoipaisuuteen
elimistö parantaa itsensä kun sille annetaan tilaisuus
näin me vannoimme
ne pitävät
valat
(Tammi)
"Ennenaikaisesti taivaalliseen runoilijajoukkoon siirtyneiden teoksia luetaan usein traagista elämää vasten. Mutta Koskista ei löydy Joel Lehtosen tai Timo Pusan jäähyväiskokoelmien resignaatiota ja elämään pettymystä, Katri Valan ja Uuno Kailaan kuolemankaipuusta puhumattakaan. Lukijan päähän ja soimaan hauras, arkisen rupinen elämälle kiitos."
(Jani Saxell Parnassossa 3/2007)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.