Kuusimetsiä ja harakan naurua

Runokokoelman runot lemuavat kesäisen pyykkirannan savulle ja mummon esiliinan taskun tupakalle. Niissä voi tuntea jäistä vapautuneen järven henkäyksen ja auringon laskun kesämökin portaalla. Ja kuulla kuusimetsän huminan ja vahingoniloisen harakan naurun. Runojen havainnot nykypäivän elämästä ja rakkauden moninaisuudesta, ystävyydestä ja kaipauksesta ovat koskettavia. Runokokoelma on tekijän toinen. Jos vain tärkeimmän tekisin ilmestyi 1986. Siitä on otettu 3. painos 1988. Tekijä on toimittanut runoantologiat Omat ovat polut joita kuljemme (SAK 1988) ja Aivan kuin rakastaisin (Koivu ja tähti Oy 1994).