Keskustelu

Sivupiirin käyttäjän arvio

2.2.2015

Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1940-luvulle, toisen maailmansodan aikaan, mutta tällä kertaa kirja ei käsittele sotaa. Joukko hyvinkoulutettuja ja sivistyneitä koulupoikia päätyy autiolle saarelle, kun heidän lentokoneensa ammutaan alas. Vanhemmat ja kaikki muut aikuiset kuolevat, joten lasten on opeteltava selviytymään saaren olosuhteissa. Yksin. Vähitellen koulujen opit alkavat kulua poikien mielistä ja heistä kuoriutuu villi-ihmisiä. Ihmisiä, joilla ei ole omaatuntoa, eikä edes halua kohdella toisia inhimillisesti. Tästä alkaa toisenlainen sota.

Kuvaus. Kirjassa kuvaillaan mielestäni todella hyvin saaren olosuhteita ja poikien ajatuksia. Ehkä liikaakin, sillä keskittymiseni herpaantui monesti ja jouduin skippaamaan tylsimmät kohdat. Jotkut varoittivat minua kirjan julmuudesta ja ahdistavuudesta, mutta en itse pitänyt tätä kovinkaan ahdistavana. Sehän on tietenkin tottumiskysymys. Julmahan tämä on, sitä ei voi kieltää, mutta järkyttävät kohdat on kerrottu jotenkin liian nopeasti, niihin ei ehtinyt mukaan, tunteet eivät ehtineet tulla. Loppu varsinkin, yhtäkkiä se vain tuli ja sitten se oli jo mennyt. Kuitenkin suurin osa tapahtumista on kuvailtu ällistyttävän hienosti, jopa lähes erinomaisesti.

Ei tätä ihan pienimmille ole tarkoitettu, mutta yläluokkalaisille voisin jopa suositella, jos tykkää tällaisista. Jos ei, niin kannattaa jättää väliin, ette menetä mitään. Itse olen tällaisten ystävä ja ahmin kirjan yhdeltä istumalta. Suosikikseni siitä ei ole, mutta kelpo kirja. Kasi puolen arvoinen. (LukuKarhu / Sivupiiri)