Keskustelu

Sivupiirin käyttäjän arvio

4.2.2015

15-vuotias Dorte elää pienessä kylässä Liettuan syrjäisellä maaseudulla. Isä on kuollut hiljattain, vuokraisäntä uhkaa häätää perheen kodistaan eikä minkäänlaisia töitä löydy. Joten kun Dortelle tarjotaan mahdollisuutta lähteä tarjoilijaksi Tukholmaan, hän suostuu viipymättä. Perheelleen hän jättää vain kirjeen, jossa kertoo pian lähettävänsä rahaa.

Nuorelle ja sinisilmäiselle Dortelle selviää kuitenkin pian, ettei todellisuus ole sitä mitä hänelle luvattiin, vaan hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi. Hänet kuljetetaan Audin takapenkillä törkyiseen taloon, josta hän jatkaa rankasti pahoinpideltynä Tukholmaan. Siellä hänet myydään norjalaiselle Tomille, jonka kanssa hän jatkaa matkaa Norjaan.

Hänet lukitaan siistiin kerrostaloasuntoon, josta hän pääsee silloin tällöin ulos kahville tai kävelylle erään venäläisnaisen kanssa. Hän joutuu myymään itseään enemmän tai vähemmän törkyisille miehille, ja juuri kun hän luulee, ettei elämä voisi tätä pahemmaksi muuttua, hän huomaa olevansa raskaana.

"Yhdessä välähdyksessä Dorten mielessä käväisi että oli olemassa miehiä joita Jumala ei ollut voinut luoda."

Kirja on erittäin rankkaa luettavaa, mutta se kuvailee raastavasti sitä miltä nuoresta tuntuu, kun kaikki unelmat valuvat hiljalleen pois. Kirja on tärkeä, sillä usein ihmiset ajattelevat ihmiskaupan olevan kaukaisien kehitysmaiden ongelma, eikä sitä kuvata usein tapahtuvan Pohjoismaiden ympäristössä. Kielitaidottoman tytön elämä seksiorjana Norjassa on täyttä tuskaa. Kirjassa on kuitenkin jonkin verran myös lapsille ja nuorille tyypillistä optimismia. On tuskallista lukea, kuinka nuorella Dortella melkein kirjaan loppuun asti säilyy yhä usko siitä, että hän pääsee vielä töihin siihen luvattuun kahvilaan. (Quuu / Sivupiiri)