Syöpäosasto
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Ilmestynyt numerossa
3/1969
9/1969
Teosarvio
'Syöpäosasto', jolle on tämän kevään kuluessa luvassa jatko, kuuluu niihin neuvostoliittolaisiin romaaneihin, jotka salaa maan rajojen yli kuljetettuina nopeasti leviävät länsimaiseen tietoisuuteen. Tekijä, joka Neuvostoliitossa käy itsepäisen uupumatonta kamppailua kirjailijan ilmaisuvapauden puolesta, kuvaa tässä romaanissaan Aasian puolella sijaitsevan kaupunginsairaalan syöpä-osaston potilaiden jokapäivää, heidän tapaansa mukautua suljettuun yhteisöönsä, heidän erilaisia kohtaloitaan ja suhdettaan pelättyyn sairauteen. Tekijä on oivallinen ihmiskuvaaja ja saa lyhyissäkin luonnehdinnoissa ilmi niin erilaisia elämän ja kuoleman asenteita kuin myös maansa poliittiseen elämään liittyviä pohdintoja. Kokonaiskäsitys romaanista kuitenkin muovautunee vasta toisen osan ilmestyttyä, sillä monet asiat jäävät tässä vielä avoimiksi.
Aasian puolella sijaitsevan neuvostoliittolaisen sairaalan syöpäosaston elämää, sen potilaita ja lääkäreitä sekä heidän keskinäisiä suhteitaan kuvaavan romaaniparin toinen osa ei tuo esiin varsinaisesti uusia tekijänpiirteitä vaan ikään kuin viimeistelee kesken jääneet kuviot niin ihmiskohtaloiden kuin pohdintojenkin osalta. Alkua selvemmin keskushenkilöksi kohoaa kysymystenasettelija, yksilöllisesti kriittinen pohdiskelija Kostoglotov - ilmeinen tekijän alter ego -, jonka on mahdotonta hyväksyä valmiita vastauksia sinään. Elämän tarkoitus, ihmisen osa yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä on tässä uljaassa romaanissa nähty harvinaisen rikkain vivahtein ja monesta eri käsityskannasta seulottuna. Mielestäni tämä teos pari vahvistaa uskoa romaanin funktioon, tehtäviin, mahdollisuuksiin ja tarpeellisuuteen, koska sen välityksellä päästään ymmärtämään paremmin jopa ihmisyyttä itseään.
Aasian puolella sijaitsevan neuvostoliittolaisen sairaalan syöpäosaston elämää, sen potilaita ja lääkäreitä sekä heidän keskinäisiä suhteitaan kuvaavan romaaniparin toinen osa ei tuo esiin varsinaisesti uusia tekijänpiirteitä vaan ikään kuin viimeistelee kesken jääneet kuviot niin ihmiskohtaloiden kuin pohdintojenkin osalta. Alkua selvemmin keskushenkilöksi kohoaa kysymystenasettelija, yksilöllisesti kriittinen pohdiskelija Kostoglotov - ilmeinen tekijän alter ego -, jonka on mahdotonta hyväksyä valmiita vastauksia sinään. Elämän tarkoitus, ihmisen osa yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä on tässä uljaassa romaanissa nähty harvinaisen rikkain vivahtein ja monesta eri käsityskannasta seulottuna. Mielestäni tämä teos pari vahvistaa uskoa romaanin funktioon, tehtäviin, mahdollisuuksiin ja tarpeellisuuteen, koska sen välityksellä päästään ymmärtämään paremmin jopa ihmisyyttä itseään.