Sfinksi

Tapahtumapaikkoina ovat Pariisin diskot ja Harlemin öinen hämärä. Kuvauskohteena on rakkaus, joka lomittuu kuolemaan. Päähenkilö kertoo rakastetustaan, joka aivan yllättäen kuolee. Luultavasti kertoja on mies ja hänen rakastettunsa nainen, mutta aivan varmaa se ei ole. Tapahtumat verhoutuvat puolihämärään. Kertoja on rakastettunsa vallassa mutta kykenee samalla tarkkailemaan tätä ja itseään äärimmäisen viileästi. Hän on niin "cool", että hän alkaa tuntua epätodelliselta. Myös hänen käyttämänsä kieli on käsitteellistä, toisinaan teennäistäkin. Teos päättyy kertojan kuolemaan. Mistään ei tunnu jäävän mitään jälkeä, millään ei ole merkitystä, paitsi rakkaudella itsellään, Sfinksillä joka ei paljasta salaisuuttaan, Kiinnostava esikoisteos. Garréta on varmasti tehnyt viisaasti vetäytyessään pois julkisuudesta, New Yorkiin opiskelemaan. (Maailmassa, meilläkin, on liian paljon esimerkkejä kirjailijoista, jotka julistetaan esikoisteoksensa jälkeen klassikoiksi - ja saavat seuraavana vuonna väistyä uusien "klassikoiden" tieltä.)