Tuli perjantai ja viides päivä

Murteesta ja vähän luonteistakin päätellen viiden päivän kuvaus tuo lukijan ulottuville jossain läntisessä Satakunnassa elelevät veikkoset, kasvavat elämänuteliaat pojat, joitten puuhakkuus ja rehvakkuus vaikuttavat aika tutuilta. Onhan romaanissa aikaihmistenkin maailma, selvästi piirtyvä, muta se on lähinnä poikien elämän suurtaustaa. Vaikka pojat hiipivät ja hirnahtelevat, piilottelevat ja vakoilevat, tekevät harhapäätelmiäkin, he seikkailukirjaominaisuuksistaan huolimatta ovat arkielämän ihmisiä. Heille työ- ja miehenelämän ongelmat ja houkutukset ovat raottumassa. Kielenkäytön poikamaisuus kietoutuu kansanmurteeseen, joka saa hieman erilaisia sävyjä vanhempien suussa. Kuin vertauskohdaksi osa henkilöistä on karjalaisia ja puhuu omaa murrettaan. Yleensäkin valtaosa tekstistä on dialogia; murremuodot ja -sanat saattavat olla paitsi hauskuutensa ja sattuvuutensa ansiosta kirjan vahvaa antia - mutta varmaan yksi ja toinen lukija kokee niissä siemenen lukemisvaikeuteensa. Ellei nyt satu olemaan lounaissuomalainen siis.