Korpilahti, Martti

Laulu- ja lukuharrastuksen Martti omaksui jo lapsuuskodissaan, Korpilahden kanttorilassa. Martin aatteellisuus sai virikkeitä Jyväskylän lyseon jälkeen kaupungin opettajaseminaarissa, joka oli suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen tukikohta. Cygnaeuksen koulun johtajaopettajana ja kotiseutu- ja kansanvalistusmiehenä Korpilahti oli sytyttävä ja suosittu. Hän ohjasi nuoria nuorisoseurassa ja suojeluskunnassa, ja hän toi lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan Keski-Suomeen vaikutelmia Euroopan uusista kirjallisuus- ja taidevirtauksista.

Korpilahti julkaisi laulukokoelmia ja kirjoitti lehtiin kirja- ja musiikkiarvosteluja, pakinoita ja artikkeleita. Lisäksi hän suomensi kirjallisuutta mm. virosta ja unkarista. Tunnetuin Korpilahden käännös lienee ”Sylvian joululaulu”. Hänen omista lauluistaan esitetään eniten joulu- ja kotiseutulauluja.

Rakkaus kotiseutuun avartuu Korpilahden runoissa rakkaudeksi ihmisyyteen, omaan maakuntaan ja isänmaahan. Yhdessä Lauri Haarlan kanssa hän kirjoittaa: ”Kotiseutu on isänmaan sydän, / ja sen pohjalta lähtee se tie, / jota myöten ihmisyys astuu, / liki toistansa kansoja vie.” Korpilahden sepittämä ”Keski-Suomen kotiseutulaulu” muistetaan alkusanoistaan ”Männikkömetsät ja rantojen raidat”.

Maisemaa Korpilahti kuvaa tarkoin, ja tekstissä toistuvat maakunnan luonnon yksityiskohdat, kuten jylhät vuoret, suuret järvet, kosket ja korvet. Alkusanoistaan ”Oi, päivät seutuvilla Päijänteen” muistettu "Laulu synnyinseudulle" välittää konkreettisia kuvia Korpilahden suosikkimaisemista. Hän nimeää runoissaan Päijänteen selkiä ja kirjoittaa niillä riehuvasta myrskystä. Näkövaikutelmien lisäksi äänitehojen kirjo on laaja. Einari Vuorelan tavoin Korpilahti kuvaa myös hetkeä, jona ympäristö vaimenee ja ihminen keskittyy kuuntelemaan itseään.

Tuttu maisema on Korpilahden runoissa koti, jossa saa olla oma itsensä. Kantelettaressakin esiintyvä ajatus luonnosta ystävänä ja ymmärtäjänä on mukana monessa Korpilahden runossa. ”Tutuilla teillä” näyttää, että maisemaan liitytään elämyksen, muiston ja elämisen kautta.

Monet runonsa Korpilahti sepitti johonkin tilaisuuteen tai jollekulle kohdehenkilölle. Näitä tilaisuuksia ovat esim. koulun juhlat, Keski-Suomen parantolan vihkiäiset, syntymäpäivät, Cygnaeus-tapahtuma ja Jyväskylän lyseon 75-vuotisjuhla. Moni runo on omistettu nimeltä mainitulle henkilölle. Sellainen on myös ”Hyvän ihmisen muisto on kallis”.

Korpilahti sepitti mieliaiheestaan joulusta runojen lisäksi jokusen lastun. Lapsuuden joulusta kertova lastu ”Etäinen joulu” on sukua Juhani Ahon ja F. E. Sillanpään kirjoituksille.

Sukupolvien ketju, ihmiselämän arvokkuus ja elämä koulunkäyntinä ovat Korpilahden teemoja. Hänen tekstiensä valoisuus on peräisin hänen elämänuskostaan ja ihanteellisuudestaan. Korpilahden ajattelun mukaan elämän tarkoitus löytyy työstä perheen, kotiseudun ja kansakunnan hyväksi.

Katriina Kajannes



Martti Korpilahti (vuoteen 1906 Forsgren)

Ammatti: opettajana Orimattilassa ja Korpilahdella 1909-12, johtajaopettaja Cygnaeuksen koulu 1925-1938, laulunopettaja 1917-1939; Keski-Suomen kotiseuturunoilija, säveltäjä, kuoronjohtaja