Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Kingi ja ponteva pentu
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Kevät on saaressa surujen aikaa, kun perheen vanhin koira Miska-mummo sairastuu ja muuttaa autuaammille metsästysmaille. Vanhan Miska-mummon kuolema ottaa koville. Surkeilu tekee kaikista vaisuja ja saa Kingin tuntemaan itsensä yksinäiseksi ja hylätyksi. Näin ei voi jatkua, päättää Keppinainen ja lähtee Pojan kanssa hakemaan mantereelta kaikkien piristykseksi yllätyksen!
Kingi rakastaa yllätyksiä, muttei tällaisia jymy-yllätyksiä. Mokoma pieni tyhmyri neiti Silvi Oravainen on Kingille järkytys. Kunnon pihvi olisi ollut parempi kuin tiibetinmastiffin pentu, joka ei ymmärrä mitään ja jota kaikki ihastelevat. Kingi on vihainen. Se vahtii mustasukkaisena omaa sohvaa, ruokakuppia ja keppiä. Niitä Silvi ei saa. Kaiken muun se riiviö on jo pilannut.
Kingi kerjää rakkautta. Ainutlaatuisia Kingejä on maailmassa vain yksi. Onneksi perhe on niin viisas, että tajuaa sen ja näyttää tunteensa Kingille. Kingi saa olla kuningas, saaren vanhin koira, pihan keisari ja herkkujen herttua. Edes maailman suloisin koiranpentu ei uhkaa sen asemaa. Kingi huomaa, ettei yksin ole kivaa. Taistelu yhteistä vihollista vastaan sinetöi lopullisesti Kingin ja Silvin ystävyyden.
(Seija Shemeikka/ Sanojen aika)
Saaristokoira Kingi ei tiedä mitään niin kamalaa, kuin jäähyväisten jättämisen ystävälle. Kun koirista vanhin Miska-mummo kuolee, eletään koko perheessä surkeaa aikaa. Eräänä päivänä Kingille ja Susselle tuodaan uudeksi ystäväksi tuuhea karvapallo Silvi. Tämä iloinen ja leikkisä pentukoira valloittaa hetkessä perheenjäsenten sydämet, mutta omaa rauhaansa kaipaava Kingi on loukkaantunut. Menettääkö Kingi nyt paikkansa koko saaren kuninkaana ja pihamaan keisarina?
(LiiSa/Okariino)
Kingi rakastaa yllätyksiä, muttei tällaisia jymy-yllätyksiä. Mokoma pieni tyhmyri neiti Silvi Oravainen on Kingille järkytys. Kunnon pihvi olisi ollut parempi kuin tiibetinmastiffin pentu, joka ei ymmärrä mitään ja jota kaikki ihastelevat. Kingi on vihainen. Se vahtii mustasukkaisena omaa sohvaa, ruokakuppia ja keppiä. Niitä Silvi ei saa. Kaiken muun se riiviö on jo pilannut.
Kingi kerjää rakkautta. Ainutlaatuisia Kingejä on maailmassa vain yksi. Onneksi perhe on niin viisas, että tajuaa sen ja näyttää tunteensa Kingille. Kingi saa olla kuningas, saaren vanhin koira, pihan keisari ja herkkujen herttua. Edes maailman suloisin koiranpentu ei uhkaa sen asemaa. Kingi huomaa, ettei yksin ole kivaa. Taistelu yhteistä vihollista vastaan sinetöi lopullisesti Kingin ja Silvin ystävyyden.
(Seija Shemeikka/ Sanojen aika)
Saaristokoira Kingi ei tiedä mitään niin kamalaa, kuin jäähyväisten jättämisen ystävälle. Kun koirista vanhin Miska-mummo kuolee, eletään koko perheessä surkeaa aikaa. Eräänä päivänä Kingille ja Susselle tuodaan uudeksi ystäväksi tuuhea karvapallo Silvi. Tämä iloinen ja leikkisä pentukoira valloittaa hetkessä perheenjäsenten sydämet, mutta omaa rauhaansa kaipaava Kingi on loukkaantunut. Menettääkö Kingi nyt paikkansa koko saaren kuninkaana ja pihamaan keisarina?
(LiiSa/Okariino)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Henkilöt, toimijat
Tapahtumapaikat
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.
julkaisut
Ensimmäinen julkaisu
kyllä
Ilmestymisaika
Sivumäärä
80