Laaksonen, Jouni
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kainuulaisia nykykirjailijoita
Elämäkertatietoa
Syntynyt 29.9.1970 Helsingissä
Asuinpaikka Kuhmo vuodesta 2003
Asunut pääkaupunkiseudulla -1997, Suomussalmella 1998, Helsingissä 1999-2000, Sotkamossa 2001-2002
Opinnot: diplomi-insinööri 1996, erä- ja luonto-opas 1998
Ammatti: vapaa toimittaja, kirjailija
Asuinpaikka Kuhmo vuodesta 2003
Asunut pääkaupunkiseudulla -1997, Suomussalmella 1998, Helsingissä 1999-2000, Sotkamossa 2001-2002
Opinnot: diplomi-insinööri 1996, erä- ja luonto-opas 1998
Ammatti: vapaa toimittaja, kirjailija
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Toimitustyöt
Suomen retkeilyopas, 4. ja 5. uud. p., yhdessä Juhani Nurmen kanssa. Edita ja Metsähallitus 2005, 2007.
Muuta
Sisällön tuottaminen Kainuun ulkoilukarttaan 2006.
Useita kymmeniä retkeily- ja luontoaiheisia artikkeleita alan aikakauslehdissä: Erä, Latu ja Polku, Suomen Luonto, Retki.
Suomen autiotuvat - kämpät ja kammit saaristosta tuntureille
Hiking in Finland - Day Trips and Backpacking Expeditions
Kiilopää retkeilyopas & tunturikartta
Pohjois-Suomen vaellusreitit
Suomen retkeilyopas, 4. ja 5. uud. p., yhdessä Juhani Nurmen kanssa. Edita ja Metsähallitus 2005, 2007.
Muuta
Sisällön tuottaminen Kainuun ulkoilukarttaan 2006.
Useita kymmeniä retkeily- ja luontoaiheisia artikkeleita alan aikakauslehdissä: Erä, Latu ja Polku, Suomen Luonto, Retki.
Suomen autiotuvat - kämpät ja kammit saaristosta tuntureille
Hiking in Finland - Day Trips and Backpacking Expeditions
Kiilopää retkeilyopas & tunturikartta
Pohjois-Suomen vaellusreitit
Tekstinäyte
Kainuun luontokohdeopas -kirjassa ovat pääosassa retkikohteiden esittelyt. Seassa esitellään toisaalta kiinnostavien kohteiden historiaa ja toisaalta kainuulaista vuodenkiertoa ja retkeilijän henkilökohtaisempia ajatuksia.
19.5. Talaskangas : Kevätkarpalot ja käet
Talaskankaalle saapuminen on tyypillisen herkistävä. Kun köröttelee alati pienenevää metsätietä hakkuuaukioiden, taimikoiden ja nuorten puupeltojen seassa, luonnonsuojelualueen erirakenteista metsä-suo-mosaiikkia osaa arvostaa.
Nostan repun selkään Jyleikönkankaan parkkipaikalla ja astun metsään. Käki kukkuu. Se on ensimmäinen minulle tänä vuonna. Pian polku ylittää keväisen komeasti solisevan puron. Sillanpielessä on läjä hirven papanoita ja vieressä metson ulosteet.
Kun lähestyn Patalammen laavua, ilta on jo hämärtymässä. Laavulta näkyy tulen kajo. Nainen istuu somasti hiillostuvan nuotion lämmössä ja siivoaa karpaloita, joita on iso pussillinen.
Tervehdimme. Luulen, että tunnemme sanatonta samanmielisyyden tunnetta. Kumpikin on hiukan ihmeissään, että tähän aikaan vuodesta ja vuorokaudesta tapaa toisen kulkijan täällä syrjässä. Mietin mielessäni, että taidan jatkaa vielä matkaa. En kuitenkaan ehdi sanoa sitä, kun nainen kertoo, että päivemmällä oli joku mies kiertänyt retkireitin vastakkaiseen suuntaan ja kertonut, että Pikku-Talaksen laavuilla ei ollut ketään.
Samoja ratoja kulkevat ajatuksemme, kaikkien kolmen. Niin on kaipuu rauhaan, yksinäisyyteen suomalaisella korvenkulkijalla. Toivotan hyvää illanjatkoa ja katoan hämärään metsään.
Rauhaa ja hiljaisuutta luontokohteet Kainuussa tarjoavat yllin kyllin. Muutamaa suosituinta kohdetta lukuun ottamatta vastaantulijoita retkeilyreiteillä tapaa harvoin ja nuotiokehässä saa yleensä istua yksin oman seurueensa kanssa.
Jouni Laaksonen
Kainuun luontokohdeopas, kappaleessa Oulujärven ympäristö / Vuolijoki [Ajallisesti seuraava vuodenaikakierroksen tarina] , s. 37s.
19.5. Talaskangas : Kevätkarpalot ja käet
Talaskankaalle saapuminen on tyypillisen herkistävä. Kun köröttelee alati pienenevää metsätietä hakkuuaukioiden, taimikoiden ja nuorten puupeltojen seassa, luonnonsuojelualueen erirakenteista metsä-suo-mosaiikkia osaa arvostaa.
Nostan repun selkään Jyleikönkankaan parkkipaikalla ja astun metsään. Käki kukkuu. Se on ensimmäinen minulle tänä vuonna. Pian polku ylittää keväisen komeasti solisevan puron. Sillanpielessä on läjä hirven papanoita ja vieressä metson ulosteet.
Kun lähestyn Patalammen laavua, ilta on jo hämärtymässä. Laavulta näkyy tulen kajo. Nainen istuu somasti hiillostuvan nuotion lämmössä ja siivoaa karpaloita, joita on iso pussillinen.
Tervehdimme. Luulen, että tunnemme sanatonta samanmielisyyden tunnetta. Kumpikin on hiukan ihmeissään, että tähän aikaan vuodesta ja vuorokaudesta tapaa toisen kulkijan täällä syrjässä. Mietin mielessäni, että taidan jatkaa vielä matkaa. En kuitenkaan ehdi sanoa sitä, kun nainen kertoo, että päivemmällä oli joku mies kiertänyt retkireitin vastakkaiseen suuntaan ja kertonut, että Pikku-Talaksen laavuilla ei ollut ketään.
Samoja ratoja kulkevat ajatuksemme, kaikkien kolmen. Niin on kaipuu rauhaan, yksinäisyyteen suomalaisella korvenkulkijalla. Toivotan hyvää illanjatkoa ja katoan hämärään metsään.
Rauhaa ja hiljaisuutta luontokohteet Kainuussa tarjoavat yllin kyllin. Muutamaa suosituinta kohdetta lukuun ottamatta vastaantulijoita retkeilyreiteillä tapaa harvoin ja nuotiokehässä saa yleensä istua yksin oman seurueensa kanssa.
Jouni Laaksonen
Kainuun luontokohdeopas, kappaleessa Oulujärven ympäristö / Vuolijoki [Ajallisesti seuraava vuodenaikakierroksen tarina] , s. 37s.