Tuhat ja yksi yötä

Itämaisten satujen aarrearkku

Vuonna 1702 saapui ranskalainen Antoine Galland Syyriasta mukanaan arabiankielinen, 1500-luvulta peräisin oleva käsikirjoitus. Tämä kertomuskokoelma, jolla oli salaperäinen nimi ”Tuhatyksi yötä”, avasi eurooppalaiselle lukijakunnalle aivan uuden maailman portit. Siinä maailmassa oli satumaista loistoa, tulista rakkautta ja palavaa vihaa, mahtavia sulttaaneja ja viekkaita kalifeja, taikamattojen kauppiaita ja käärmeenlumoojia, moskeijoita minareetteineen, basaareja ja karavaaneja sekä – jännittävintä kaikesta – haaremin ristikkojen takana asuvia kauniita huntukasvoisia naisia. Ilmassa liikkui pahoja ja hyviä haltijoita, jotka vallitsivat kohtaloita tai ryhtyivät ihmisten nöyriksi palvelijoiksi. Koko kirja oli täynnä tapahtumia, joita vain rohkein mielikuvitus kykeni luomaan. Tuhannen ja yhden yön sadut tulivat kaikkialla niin suosituiksi, että vain Raamattua on luettu ahkerammin. Kaikista maailman kirjoista tämä kirja on epäilemättä vaikuttanut eniten siihen, millainen käsitys länsimaisella ihmisellä on itämaista.
(takakansiteksti)