Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.

Ketä kiinnostaa?

Kommentit (1)

Tyyppi

romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
Kansikuva
Kansikuva
Eri kansikuvat esitetään isoina, kun osoitat tai klikkaat pikkukuvaa.

kuvaus

Romaanin minäkertojana on aluksi 15-vuotias Moa, joka kuvaa omaa ja ystäviensä Annan ja tämän pikkusiskon Idan pillerien sekoittamaa yli elämää kymmenen vuoden ajan. Tytöt asuvat Lundissa, myöhemmin myös Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Moan perhetausta on huolehtiva, kuitenkin muistoihin kuuluu asioita joista tulee vaieta, mm. lähentelevä isoisä. Annan ja Idan koti on rikkonainen. Romaani kuvaa ruotsalaisen yhteiskunnan haluttomuutta huolehtia syrjäytyneistä nuorista. - Minäkerronnan ohessa lyhyitä muistelmia ja katkelmia.
(Lastenkirjainstituutti)
Uhmakas yhteiskuntakriittinen dokumenttiromaani huumenuorista, jotka pohjoismainen hyvinvointivaltio viskaa tylysti sivuun

Moa ja hänen paras ystävänsä Anna alkavat napsia pillereitä yläasteiässä, lintsaavat koulusta ja seikkailevat uusien huumetuttavuuksiensa luona Berliinissä asti. Moan vanhemmat eivät halua huomata mitään, Annan moniongelmainen perhe puolestaan ei piittaa tyttärestään. Iän karttuessa tytöt selviytyvät kuiville.

Annan pikkusisko sen sijaan on pahasti huumekoukussa - hänen paranemisensa vain ei kiinnosta ketään. Mielenterveystoimistosta kehotetaan katkaisuhoitoon, katkaisuhoitolassa kehotetaan hakeutumaan mielenterveystoimistoon.

Nuoren ruotsalaisen Josefine Adolfssonin (s. 1973) omakohtainen esikoisteos on paitsi rankka syrjäytymiskuvaus, myös koskettava ystävyyden ylistys. Kirjaa on verrattu mm. 1980-luvun klassiseen huumekuvaukseen Huumeasema Zoohon sekä Charles Bukowskin ja Kathy Ackerin teoksiin.
(Otava)
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.

julkaisut

Alanimeke

neliosainen kotiseutukuvaus ja kaksi keskustelua

Ilmestymisaika

Sivumäärä

223

Kieli

Kääntäjä

Sarjamerkintä

Ensimmäinen julkaisu

kyllä

Ilmestymisaika

Sivumäärä

167

Kustantaja

Kieli

Kommentit (1 kpl)

Kirja kertoo kolmesta tytöstä, Moasta, Annasta ja Idasta, jotka ovat ystäviä. Tytöillä on iso päihdeongelma, ja he käyttävät kaikkea lääkkeistä huumeisiin. He matkustelevat paljon ja tapaavat paljon erilaisia nuoria. Tyttöjen vanhemmat eivät välitä tyttöjen ongelmista. Lopulta Moa hakee apua, mutta avun saaminen ei olekaan niin helppoa. Moa saa jotenkin taisteltua itsensä ylioppilaaksi ja Moa on saanut töitä erilaisista paikoista. Anna lopettaa huumeiden käytön, kun kuuli olevansa raskaana. Moan kaveri Maria vie Moan mielisairaalaan ja Moa saa vihdoin apua ja rupeaa käymään psykologilla. Moa pääsee kuiville. Ida ja Cecilia menevät jossain kohtaa kihloihin, yrittävät olla kuivilla, mutta eivät onnistu siinä. Ida menettää täysin hallinnan ja vetää suuria määriä huumeita. Hoitoa ei saa millään, eikä päihteistä pääse eroon. Myös Cecilia on täysin hukassa. Ida, 26, saa lopulta hoitoa ja pääsee kuiville. Pääasiana kirjassa tuli selville, että ystävyys säilyi hankalista ajoista huolimatta.

Kirja oli hyvin sekava ja vähän raskas luettava. Kaikkea ei ihan ymmärtänyt. Muuten ihan mielenkiintoinen ja uskottavasti kirjoitettu. (emppuuux / Sivupiiri)

Linkki