Teoksen nimi. Mikäli teos on julkaistu useammalla nimellä, näytetään ensimmäisen julkaisun nimi.
Annastiina
Tyyppi
romaanit
Tekijän nimeä klikkaamalla löydät teoslistauksen ohella lisätietoa kirjailijasta.
kuvaus
Yläaste lähenee loppuaan, ja samalla eteen tömähtää uskomattoman monta asiaa päätettäväksi. Pitää valita oikea lukio, hyvä kesätyö, parhaat ystävät, loistava tulevaisuus ja loppuelämäksi poikaystävä…
Samaan aikaan iloinen ja kapinallinen Annastiina alkaa jakautua kahdeksi eri henkilöksi. Annastiinasta tulee Anna ja Stiina - parhaat kaverukset, jotka melkein sulautuivat yhteen joskus aikojen alussa ja jotka ovat viettäneet koko ala- ja yläasteen yhdessä samoille jutuille naureskellen, samoja asioita harrastaen ja kaiken jakaen. Tyttöjen on opeteltava uudelleen omat rajansa ja omat kykynsä: kumpi oikeasti osaa tanssia, kumman perhe on kamalampi ja ketä he oikeastaan ovat. Yhteiset toiveet ja tulevaisuudenhaaveet romahtavat vauhdilla, ja omaa identiteettiä on vaikea löytää pitkän symbioosin jälkeen.
Eroaminen omaksi itsekseen ja toisesta irtipäästäminen tarvitsevat käyttövoimakseen vihaa, ärtymystä ja ilkeyttä, mutta ilman niitä ei Annaa ja Stiinaa erillisinä ihmisinä voi syntyä. Ystävän petollisuus ja oman itsen uhraaminen toisen hyvinvoinnin vuoksi ovat vaikeita asioita, joita tytöt joutuvat yhden kevään aikana läpikäymään. Onneksi kevääseen mahtuu myös rakkautta ja ystävyyttä yllättävältäkin taholta.
Romaani kuvaa tarkkanäköisesti oman minuuden löytämisen vaikeutta ja irtiottojen kipeyttä. Tulevaisuus on houkuttava ja pelottava, menneisyys helppo ja turvallinen, mutta samalla auttamatta ohi. Lukijaa vie syvemmälle tarinaan kerrontatekniikka, jossa molemmat tytöt kertovat ajatuksistaan vuorotellen minä-muodossa avaten samalla salaisia suunnitelmiaan ja selittäen motiivejaan.
(Reetta Saine / Sivupiiri)
- - -
Anna ja Stiina ovat olleet parhaat ystävykset viiden vuoden ajan: pukeutuneet samalla tavoin, nauraneet samoille jutuille ja ajatelleet toistensa ajatuksin. Nyt on menossa yhdeksännen luokan kevät ja kaikki muuttuu. Stiina alkaa pyristellä eroon liian kiinteäksi käyneestä ystävyydestä: välttelee, valehtelee, ilkeilee ja pettää. Anna on hämillään: ihmettelee mistä on kysymys, tekee kaikkensa miellyttääkseen toista mutta ei halua ymmärtää. Kummankaan kotona ei ystävyyttä ole oikein hyväksytty. Annan koti on vahvasti seurakuntaelämään ja klassiseen musiikkiin suuntautunut, Stiinan vanhemmat ovat eronneet ja äiti edustaa modernia vaihtoehtoista elämäntapaa. Kompromissia ei ole, vaan ystävysten on aika itsenäistyä.
(Lastenkirjainstituutti)
- - -
”Se luuli, että yhteiset päivämme jatkuisivat samanlaisina vuodesta toiseen, ompelisimme yhdessä kuin kaksi marttaa, osallistuisimme posliininmaalauskurssille, ostaisimme sauvat ja harppoisimme niiden kanssa Kiulukan metsissä, marjastaisimme ja alkaisimme käydä lavoilla tanssimassa.”
Heitä oli kaksi ja he olivat erottamattomat. Koko yläaste oli kulunut yhdessä, samanlaisissa vaatteissa, kikatellen sisäpiirin vitseille, joka ilta puhelimessa roikkuen. Yhdessä tanssi- ja maalaustunneilla, riparilla, koulussa. Mutta kun yhdeksännen luokan kevät koittaa, kuusitoistavuotias, siihen asti kuin yhteen liimattu tyttökaksikko alkaa hitaasti irtautua toisistaan. Annastiina on muuttumassa Annaksi ja Stiinaksi. Hyvästä ystävästä erkaantuminen on rankkaa ja edellyttää paitsi toisen tietoista hylkimistä myös ilkeyttä ja valheitakin.
Laura Lähteenmäki kuvaa Annastiinassa tarkkanäköisesti kahden murrosikäisen tiivistä ystävyyttä sekä kipeää prosessia, kun aikuisuutta kohti kulkevat tytöt alkavat kasvaa toisistaan irti.
(takakansitekstistä)
Samaan aikaan iloinen ja kapinallinen Annastiina alkaa jakautua kahdeksi eri henkilöksi. Annastiinasta tulee Anna ja Stiina - parhaat kaverukset, jotka melkein sulautuivat yhteen joskus aikojen alussa ja jotka ovat viettäneet koko ala- ja yläasteen yhdessä samoille jutuille naureskellen, samoja asioita harrastaen ja kaiken jakaen. Tyttöjen on opeteltava uudelleen omat rajansa ja omat kykynsä: kumpi oikeasti osaa tanssia, kumman perhe on kamalampi ja ketä he oikeastaan ovat. Yhteiset toiveet ja tulevaisuudenhaaveet romahtavat vauhdilla, ja omaa identiteettiä on vaikea löytää pitkän symbioosin jälkeen.
Eroaminen omaksi itsekseen ja toisesta irtipäästäminen tarvitsevat käyttövoimakseen vihaa, ärtymystä ja ilkeyttä, mutta ilman niitä ei Annaa ja Stiinaa erillisinä ihmisinä voi syntyä. Ystävän petollisuus ja oman itsen uhraaminen toisen hyvinvoinnin vuoksi ovat vaikeita asioita, joita tytöt joutuvat yhden kevään aikana läpikäymään. Onneksi kevääseen mahtuu myös rakkautta ja ystävyyttä yllättävältäkin taholta.
Romaani kuvaa tarkkanäköisesti oman minuuden löytämisen vaikeutta ja irtiottojen kipeyttä. Tulevaisuus on houkuttava ja pelottava, menneisyys helppo ja turvallinen, mutta samalla auttamatta ohi. Lukijaa vie syvemmälle tarinaan kerrontatekniikka, jossa molemmat tytöt kertovat ajatuksistaan vuorotellen minä-muodossa avaten samalla salaisia suunnitelmiaan ja selittäen motiivejaan.
(Reetta Saine / Sivupiiri)
- - -
Anna ja Stiina ovat olleet parhaat ystävykset viiden vuoden ajan: pukeutuneet samalla tavoin, nauraneet samoille jutuille ja ajatelleet toistensa ajatuksin. Nyt on menossa yhdeksännen luokan kevät ja kaikki muuttuu. Stiina alkaa pyristellä eroon liian kiinteäksi käyneestä ystävyydestä: välttelee, valehtelee, ilkeilee ja pettää. Anna on hämillään: ihmettelee mistä on kysymys, tekee kaikkensa miellyttääkseen toista mutta ei halua ymmärtää. Kummankaan kotona ei ystävyyttä ole oikein hyväksytty. Annan koti on vahvasti seurakuntaelämään ja klassiseen musiikkiin suuntautunut, Stiinan vanhemmat ovat eronneet ja äiti edustaa modernia vaihtoehtoista elämäntapaa. Kompromissia ei ole, vaan ystävysten on aika itsenäistyä.
(Lastenkirjainstituutti)
- - -
”Se luuli, että yhteiset päivämme jatkuisivat samanlaisina vuodesta toiseen, ompelisimme yhdessä kuin kaksi marttaa, osallistuisimme posliininmaalauskurssille, ostaisimme sauvat ja harppoisimme niiden kanssa Kiulukan metsissä, marjastaisimme ja alkaisimme käydä lavoilla tanssimassa.”
Heitä oli kaksi ja he olivat erottamattomat. Koko yläaste oli kulunut yhdessä, samanlaisissa vaatteissa, kikatellen sisäpiirin vitseille, joka ilta puhelimessa roikkuen. Yhdessä tanssi- ja maalaustunneilla, riparilla, koulussa. Mutta kun yhdeksännen luokan kevät koittaa, kuusitoistavuotias, siihen asti kuin yhteen liimattu tyttökaksikko alkaa hitaasti irtautua toisistaan. Annastiina on muuttumassa Annaksi ja Stiinaksi. Hyvästä ystävästä erkaantuminen on rankkaa ja edellyttää paitsi toisen tietoista hylkimistä myös ilkeyttä ja valheitakin.
Laura Lähteenmäki kuvaa Annastiinassa tarkkanäköisesti kahden murrosikäisen tiivistä ystävyyttä sekä kipeää prosessia, kun aikuisuutta kohti kulkevat tytöt alkavat kasvaa toisistaan irti.
(takakansitekstistä)
Kirjallisuudenlaji
Aiheet ja teemat
Asiasanayhdistelmät
Alkukieli
Julkaisuissa alkukielinen julkaisu, 1. suomenkielinen julkaisu, eri käännökset ja mahdolliset muut käännökset.