Gerillat
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Ilmestynyt numerossa
2/1978
Teosarvio
Naipaul, V. S.: Gerillat.
Englannissa asuva, mutta Trinidadissa v. 1932 syntynyt Naipaul on loisteliaana kertojana ansaitusti suomalaistenkin kriitikoiden suosittelulistoilla aina, kun jokin hänen teoksistaan suomennetaan. Siitä huolimatta minulle 'Gerilloja' lukiessani tuli tunne, että hän tosiasiassa elää kriisivaihetta tuotannossaan ja on ajautumassa eräänlaiseen arvonihilismiin ja toivottomuuteen, johon myös tämän kirjan motto: 'Kun kaikki tahtovat taistella, ei ole mitään minkä puolesta taistella. Jokainen tahtoo käydä omaa pikku sotaansa, jokainen on gerilla', tuntuu viittaavan. 'Gerillojen' tapahtumat sijoittuvat monien kansallisuuksien asuttamalle saarelle jossakin tropiikissa. Saaren hallinto on käymistilassa ja räjähdysaltis. Sissitoiminta versoo tilanteessa, jossa jokainen epäilee jokaista. Päähenkilöt ovat omissa yhteisöissään loppuun palaneita, vieraantuneita ja omaan ahdistukseensa lukkiutuneita. Tekijän satiiri leikkaa armottomana. Ja usein hyvän kertojan toivottomuus ja ahdistus tarttuu. Mutta voiko vain se riittää taiteen tarkoitukseksi?
Englannissa asuva, mutta Trinidadissa v. 1932 syntynyt Naipaul on loisteliaana kertojana ansaitusti suomalaistenkin kriitikoiden suosittelulistoilla aina, kun jokin hänen teoksistaan suomennetaan. Siitä huolimatta minulle 'Gerilloja' lukiessani tuli tunne, että hän tosiasiassa elää kriisivaihetta tuotannossaan ja on ajautumassa eräänlaiseen arvonihilismiin ja toivottomuuteen, johon myös tämän kirjan motto: 'Kun kaikki tahtovat taistella, ei ole mitään minkä puolesta taistella. Jokainen tahtoo käydä omaa pikku sotaansa, jokainen on gerilla', tuntuu viittaavan. 'Gerillojen' tapahtumat sijoittuvat monien kansallisuuksien asuttamalle saarelle jossakin tropiikissa. Saaren hallinto on käymistilassa ja räjähdysaltis. Sissitoiminta versoo tilanteessa, jossa jokainen epäilee jokaista. Päähenkilöt ovat omissa yhteisöissään loppuun palaneita, vieraantuneita ja omaan ahdistukseensa lukkiutuneita. Tekijän satiiri leikkaa armottomana. Ja usein hyvän kertojan toivottomuus ja ahdistus tarttuu. Mutta voiko vain se riittää taiteen tarkoitukseksi?