Lagus, Aina

Avustajana Excelsior- ja Finsk Tidskrift -lehdissä

_______________________________

Aina Gustava Lagus (1861-1939) oli Lumijoen kappalaisen tytär. Muistelmissaan Vägen som jag gått (1933) Aina Lagus kuvailee lapsuuttaan, johon kuuluivat mm. vierailut naapuripitäjän Limingan komeaan pappilaan, siihen aikaan Julius Berghin isännöimään. Mimmi ja Aina lienevät siis tunteneet toisensa, vaikka ikäero olikin toistakymmentä vuotta.

Aina kävi Oulun ruotsalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi ruotsalaisen kauppakoulun siirtyen kylliksi ikää saatuaan Helsinkiin jatko-opistoon. Kuten niin monet kanssasisarensa myös Aina valitsi opettajanammatin: ensimmäinen työpaikka oli Kristiinankaupungissa, mutta jo v. 1884 hän siirtyi Poriin, jossa hoiti yli 20 vuotta uskonnon ja suomen kielen lehtorin virkaa. Niin ikään Maarianhaminassa, Kuopiossa ja Hämeenlinnassa Aina Lagus ehti uransa aikana toimia. Useaan otteeseen hän oli virastaan vapaa jatko-opintoja varten ja suoritti, paitsi yliopistollisen loppututkinnon, ensimmäisenä naisena maassa käytännön näytteet uskonnonopetuksessa.

Pitkän elämänsä aikana Aina Lagus ehti olla paitsi opettajana myös matkapuhujana ja esitelmöitsijänä sekä sisälähetyksen että raittiustyön piirissä. Puheitaan hän julkaisi myös kirjoissaan, mm. teoksissa Evighetsliv i dödens värld (1925) ja Starkare än döden (1926). Kirjallinen tuotanto oli alkanut jo lähes neljäkymmentä vuotta aiemmin, jolloin ilmestyi ensimmäinen runokokoelma Studenten (1887) salanimellä A.L. Myös hänen kolme muuta runoteostaan ovat ruotsinkielisiä: Tro, hopp och kärlek (1892), Din konung kommer (1906) sekä Snabba äro lifvets stunder (1929). Kokoelmat koostuvat etupäässä uskonnollisista
runoista, joissa tuntuu aitona omakohtaisesti koettu kristillisyys.

Lähteet:
Aikalaiskirja. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1934. Helsinki 1933.

Saran unohdetut sisaret. Oulun kaupunginkirjasto. 1990.