Pustan kansa
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Tekijä
Ilmestynyt numerossa
12/1970
Teosarvio
Illyes, Gyula: Pustan kansaa.
Kerrotaan, että kun tämä kirja ilmestyi 1936 Unkarissa, ei moinen liikuttanut maan yläluokkaa. Suurmaanomistajat viitsivät tutustua siihen vasta sitten, kun se oli ilmestynyt ranskaksi; heidän ajastaanhan kului yleensä suuri osa ulkomailla. (Illyes kertoo, ettei hän koskaan nähnyt heidän perheensä tilanherraa. »Missä hän eli? Sitä ei tiennyt kukaan.») Illyesin kirjalla on suomalaisten kannalta ensinnäkin se merkitys, että se valaisee Unkarin nykyisen sosialistisen järjestelmän syitä ja taustaa: kun suuret kansanjoukot elivät niinkuin Illyes omien poikavuosiensa perusteella tietää kertoa, oli räjähdyksen pakko tulla. Toiseksi Pustan kansaa on kirjallinen harvinaisuus, sillä kaikki tämä muistelu ja kuvaus tapahtuu vahvan runoilijan keinoin. Unkarin maaseudun palkollisten maailma, josta me emme muuten mitään tietäisi, tuo tietämättömyys, kärsivällisyys, uskollisuus, oveluus, elämisenvoima, syntyy tässä meille liikuttavana, huvittavana, kuohuttavana ja hämmästyttävänä kokonaisuutena, freskon tapaan. Tietysti eräät yksityiskohdat ovat suomalaiselle etäisiä, mutta eivät sentään kuivia.
Lukijalla, joka löytää tämän kirjan kirjastostaan, on syitä olla onnellinen. Tähän asti ei Suomessa olekaan Gyula Illyesistä tiedetty kuin jokunen runo, vaikka hän onkin 1900-luvun keskieurooppalaisten kirjailijain mestariluokkaa.
Kerrotaan, että kun tämä kirja ilmestyi 1936 Unkarissa, ei moinen liikuttanut maan yläluokkaa. Suurmaanomistajat viitsivät tutustua siihen vasta sitten, kun se oli ilmestynyt ranskaksi; heidän ajastaanhan kului yleensä suuri osa ulkomailla. (Illyes kertoo, ettei hän koskaan nähnyt heidän perheensä tilanherraa. »Missä hän eli? Sitä ei tiennyt kukaan.») Illyesin kirjalla on suomalaisten kannalta ensinnäkin se merkitys, että se valaisee Unkarin nykyisen sosialistisen järjestelmän syitä ja taustaa: kun suuret kansanjoukot elivät niinkuin Illyes omien poikavuosiensa perusteella tietää kertoa, oli räjähdyksen pakko tulla. Toiseksi Pustan kansaa on kirjallinen harvinaisuus, sillä kaikki tämä muistelu ja kuvaus tapahtuu vahvan runoilijan keinoin. Unkarin maaseudun palkollisten maailma, josta me emme muuten mitään tietäisi, tuo tietämättömyys, kärsivällisyys, uskollisuus, oveluus, elämisenvoima, syntyy tässä meille liikuttavana, huvittavana, kuohuttavana ja hämmästyttävänä kokonaisuutena, freskon tapaan. Tietysti eräät yksityiskohdat ovat suomalaiselle etäisiä, mutta eivät sentään kuivia.
Lukijalla, joka löytää tämän kirjan kirjastostaan, on syitä olla onnellinen. Tähän asti ei Suomessa olekaan Gyula Illyesistä tiedetty kuin jokunen runo, vaikka hän onkin 1900-luvun keskieurooppalaisten kirjailijain mestariluokkaa.