Kuoppala, Elvi
Elämäkertatietoa
Elvi Kuoppala tilittää runokirjoissaan pitkän elämänsä kokemuksia ja opetuksia. Hän on syntyään Hiitolasta, ja hän kertoo nähneensä päivänvalon savusaunassa.
Elvi Kuoppalan kokoelmat ovat kuin kukkakimppuja, joissa on kaiken värisiä kukkia. Surun, ilon ja muiden tunteiden kirjo on niissä aitona ja aistittavissa. Kuoppala puhuu runoissaan lukijalle kuin ystävä ystävälle, siitä niiden koskettavuus.
Henkilökohtaisten vaiheiden lisäksi aiheina on yleisinhimillisiä asioita. Tilittääpä Kuoppala sitten lapsen ja äidin suhdetta, kesän kauneutta, sadonkorjuun aikaa tai ihmissuhteiden vaikeuksia, runoissa on elämän maku. Hänen tekstissään on tarttumapintaa jokaiselle.
Kokoelmissa kiteytyy vuosikymmenten takainen tieto. Kokemukset ovat opettaneet viisautta, nöyryyttä ja anteeksiantoa. Kuoppala pohtii runossaan, että toinen vaatii elämän koulussa pitkän reitin, toinen oppii vähemmällä. Rikkautta ei hänen mukaansa ole se, mitä on saanut kootuksi itselle, vaan se, mitä voi antaa toiselle.
Runokirstussa on päällimmäisenä luottamus kaitselmukseen. Moni runo on elämän antajalle osoitettua rukousta, sisältönään kiitollisuus elämästä. Armo on lahja, jota ei tarvitse ansaita.
Elämäntie-kokoelman nimi ei viittaa vain teoksessa tärkeään elämäntien metaforaan, vaan runoissa on puhe myös niistä konkreettisista teistä ja poluista, joita ihminen on kulkenut eri ikävaiheissaan. Sinulle sisältää runomuotoista puhetta kohdehenkilölle ja viittauksia hänen kokemuksiinsa. Usko Jumalaan on kokoelman Ikuinen virta keskeinen teema.
Katriina Kajannes
Luottamustoimet:
Tikkakosken Au-naisten sihteeri.
Kirjallisuuspalkinnot ja -apurahat:
Hankasalmen kunnan apuraha vuosina 1994 ja 2001.
Harrastukset:
käsityöt, liikunta ja lukeminen.
Elvi Kuoppalan kokoelmat ovat kuin kukkakimppuja, joissa on kaiken värisiä kukkia. Surun, ilon ja muiden tunteiden kirjo on niissä aitona ja aistittavissa. Kuoppala puhuu runoissaan lukijalle kuin ystävä ystävälle, siitä niiden koskettavuus.
Henkilökohtaisten vaiheiden lisäksi aiheina on yleisinhimillisiä asioita. Tilittääpä Kuoppala sitten lapsen ja äidin suhdetta, kesän kauneutta, sadonkorjuun aikaa tai ihmissuhteiden vaikeuksia, runoissa on elämän maku. Hänen tekstissään on tarttumapintaa jokaiselle.
Kokoelmissa kiteytyy vuosikymmenten takainen tieto. Kokemukset ovat opettaneet viisautta, nöyryyttä ja anteeksiantoa. Kuoppala pohtii runossaan, että toinen vaatii elämän koulussa pitkän reitin, toinen oppii vähemmällä. Rikkautta ei hänen mukaansa ole se, mitä on saanut kootuksi itselle, vaan se, mitä voi antaa toiselle.
Runokirstussa on päällimmäisenä luottamus kaitselmukseen. Moni runo on elämän antajalle osoitettua rukousta, sisältönään kiitollisuus elämästä. Armo on lahja, jota ei tarvitse ansaita.
Elämäntie-kokoelman nimi ei viittaa vain teoksessa tärkeään elämäntien metaforaan, vaan runoissa on puhe myös niistä konkreettisista teistä ja poluista, joita ihminen on kulkenut eri ikävaiheissaan. Sinulle sisältää runomuotoista puhetta kohdehenkilölle ja viittauksia hänen kokemuksiinsa. Usko Jumalaan on kokoelman Ikuinen virta keskeinen teema.
Katriina Kajannes
Luottamustoimet:
Tikkakosken Au-naisten sihteeri.
Kirjallisuuspalkinnot ja -apurahat:
Hankasalmen kunnan apuraha vuosina 1994 ja 2001.
Harrastukset:
käsityöt, liikunta ja lukeminen.
Tekstinäyte
Mitä sanoo lumi – Hohdan puhtautta
Mitä sanoo aurinko – Katso elämää
Mitä sanoo kuu – Kulje haaveillen
Mitä sanoo tähdet – Tuikin onnea
Mitä sanoo tuuli – Kulje kerallani
Mitä sanoo sade – kasva kasteesta
Mitä sanoo yö – Lepää helmassani
Mitä sanoo aurinko – Katso elämää
Mitä sanoo kuu – Kulje haaveillen
Mitä sanoo tähdet – Tuikin onnea
Mitä sanoo tuuli – Kulje kerallani
Mitä sanoo sade – kasva kasteesta
Mitä sanoo yö – Lepää helmassani
Mitä sanoo päivä – Juokse syliini.
[Sinulle, 80]
[Sinulle, 80]