Kuikka

Veikko Huovinen ilkeilee huoneistoja vilpillisesti rohmunneista valtion virkamiehistä ja muista kavaltajista, jotka ovat vieneet leivän vanhusten ja lasten suusta. Hän kertoo todellisesta juhla-ateriasta pohjoisissa erämetsissä ja oravanmetsästäjästä, jokia ottaa itselleen sievän vaasalaistytön sihteerikseen muka verotusta oikoakseen, muttei saakaan taivutettua tyttöä elämäntoverikseen. Hän kertoo ruotsalaisista turisteista muhkeine varusteineen ja autoineen pohjoisen kosken partaalla – tai käynnistään kuninkaan rintapastillitehtaalla Kööpenhaminassa. Pontevasti ja inhimillisesti Huovinen perustelee myös miksi hän on pasifisti ja atomipommin vannoutunut vastustaja. Joskus hirtehistä parodiointia .inhimillisistä heikkouksista ja rikkeistä - joskus leppoisempaa tarinointia koetusta - pohjoisesta ja eteläisestä – arkipäivästä. Maukkaita ja virkistäviä välipaloja, välitöntä ja huoletonta pakinointia ja paperillepaiskaamista.