Auvinen, Arvi
Elämäkertatietoa
AUVINEN, ARVI Lennard
7.5.1937 Iisalmen maalaiskunta - 23.2.2010 Eura
Vanhemmat
maanviljelijä Arvo Auvinen ja emäntä Katri Partanen
Puoliso
proviisori Helinä Katariina Heinonen 1979 –
Koulutus
opiskellut filosofiaa, kansantaloustiedettä, musiikkia ja tiedotusta
Ammatti
näytelmäkirjailija, televisio-ohjaaja, toimittaja
Elokuva-, teatteri- ja televisiokäsikirjoittamiseni taustana on ollut syntymäseutuni Runni. Sinne menevän tien varressa oli aikoinaan kilometrin matkalla toista kymmentä ammattikirjoittajaa, useita kirjailijoita ja monta journalistia. Tuosta tienpätkästä eteenpäin kotikylälleni Kattilalehdolle tekivät koko lapsuuteni seutukuntalaiset talkoilla tietä, hankkivat sille rahaa sadoilla ohjelmailtamilla. Tie synnytti myös urheilullisen yhteistoiminnan, orkesterit ym. kulttuuriharrastuksen. Ja konehankintoihinkin ulottuvan talkoobuumin. Tuolloin etsin jo viisaita ihmisiä, opiskeluaikoina opettajikseni tulivat mm. Yrjö Kallinen, Aatos Ojala, Krohnin veljekset, Esko Ervasti, Matti Juntunen ja Lauri Mehtonen. Kaikki he olivat äärettömän innostavia tovereita, koska osasivat vastata vaikeisiinkin uteluihini.
Tärkeintä minulle televisiodokumenteissani, dokumentaarisissa näytelmissäni ja näytelmäelokuvissani on ollut pohtia vieraantumisen problematiikkaa, fiktion eli kuvitelman ja faktan eli todellisuuden välistä suhdetta ja katsoa, mitä tapahtuu, kun tekee elokuvia jatkuvasti samalla seutukunnalla (Ylä-Savon Sonkajärvi) apuna sen ihmisten luova lahjakkuus. Sonkajärven kokeiluani olen tutkinut 24 vuotta ja valmistamassa aiheesta kirjaa työnimellä Luovaa hulluutta etsimässä.
Kielen merkitys oli filosofian opintojen (ja opetukseni) mukaan olla ihmistymisen tärkein väline ja työn tärkein toiminnallinen välikappale. Sitä se on myös kirjoitettuna kielenä. Opiskeluaikojeni jälkeen kirjailija Leo Tolstoin tuotanto innosti kielelliseen realismiin, hänen mielestään esimerkiksi William Shakespearen kieli oli valheellista, käsityöläiset ja viljelijät kun eivät työtä tehdessään puhu runomittaa. Kirjallisuudentutkija Mihail Bahtinin ajatukset taas loivat ymmärrykseni kielen eri elementtien polyfoniasta, jota itse kutsun pavlovilaisittain yhä ehdollistumaksi.
Kirjojen kautta lienen saanut eniten vaikutteita filosofeilta Hegel, Heidegger ja Marx sekä kirjallisuudentutkija Bahtinilta.
Palkinnot ja muut tunnustukset "Pyttyjä ja kunniakirjoja näyttää seinälle tulleen kaikkiaan 24. Kolme Jussi-palkintoa, kaksi Valtion elokuvataiteen palkintoa, Kansan radioliiton jakama palkinto vuoden ohjelmalle, kehitysalueen Tikut ristiin -patsas sekä toista kymmentä Yleisradion, Turun, Savon, Keski-Suomen ja Kainuun kunta- ja kaupunkipalkintoa ja palkintomaista apurahaa."
Lisätietoa
Erkki Saarinen:Pyhäjärvi-elokuva julkistettiin; Satakunnan Kansa 28.7.1988
Arvi Auvinen: Kokeiluja, koulutusta, elokuvia ja vekseleitä; Lähikuva 1/1996, s. 84-95
Jorma Pihlava: Elokuvamies keskittyy kirjoituskoneen kuljettamiseen; Turun Sanomat 3.12.1997
Jorma Pihlava: Arvin arvo tunnetaan Turussa, Turun Sanomat 3.12.1997
Tietoa Arvi Auvisesta myös Kopioston matrikkelissa
7.5.1937 Iisalmen maalaiskunta - 23.2.2010 Eura
Vanhemmat
maanviljelijä Arvo Auvinen ja emäntä Katri Partanen
Puoliso
proviisori Helinä Katariina Heinonen 1979 –
Koulutus
opiskellut filosofiaa, kansantaloustiedettä, musiikkia ja tiedotusta
Ammatti
näytelmäkirjailija, televisio-ohjaaja, toimittaja
Elokuva-, teatteri- ja televisiokäsikirjoittamiseni taustana on ollut syntymäseutuni Runni. Sinne menevän tien varressa oli aikoinaan kilometrin matkalla toista kymmentä ammattikirjoittajaa, useita kirjailijoita ja monta journalistia. Tuosta tienpätkästä eteenpäin kotikylälleni Kattilalehdolle tekivät koko lapsuuteni seutukuntalaiset talkoilla tietä, hankkivat sille rahaa sadoilla ohjelmailtamilla. Tie synnytti myös urheilullisen yhteistoiminnan, orkesterit ym. kulttuuriharrastuksen. Ja konehankintoihinkin ulottuvan talkoobuumin. Tuolloin etsin jo viisaita ihmisiä, opiskeluaikoina opettajikseni tulivat mm. Yrjö Kallinen, Aatos Ojala, Krohnin veljekset, Esko Ervasti, Matti Juntunen ja Lauri Mehtonen. Kaikki he olivat äärettömän innostavia tovereita, koska osasivat vastata vaikeisiinkin uteluihini.
Tärkeintä minulle televisiodokumenteissani, dokumentaarisissa näytelmissäni ja näytelmäelokuvissani on ollut pohtia vieraantumisen problematiikkaa, fiktion eli kuvitelman ja faktan eli todellisuuden välistä suhdetta ja katsoa, mitä tapahtuu, kun tekee elokuvia jatkuvasti samalla seutukunnalla (Ylä-Savon Sonkajärvi) apuna sen ihmisten luova lahjakkuus. Sonkajärven kokeiluani olen tutkinut 24 vuotta ja valmistamassa aiheesta kirjaa työnimellä Luovaa hulluutta etsimässä.
Kielen merkitys oli filosofian opintojen (ja opetukseni) mukaan olla ihmistymisen tärkein väline ja työn tärkein toiminnallinen välikappale. Sitä se on myös kirjoitettuna kielenä. Opiskeluaikojeni jälkeen kirjailija Leo Tolstoin tuotanto innosti kielelliseen realismiin, hänen mielestään esimerkiksi William Shakespearen kieli oli valheellista, käsityöläiset ja viljelijät kun eivät työtä tehdessään puhu runomittaa. Kirjallisuudentutkija Mihail Bahtinin ajatukset taas loivat ymmärrykseni kielen eri elementtien polyfoniasta, jota itse kutsun pavlovilaisittain yhä ehdollistumaksi.
Kirjojen kautta lienen saanut eniten vaikutteita filosofeilta Hegel, Heidegger ja Marx sekä kirjallisuudentutkija Bahtinilta.
Palkinnot ja muut tunnustukset "Pyttyjä ja kunniakirjoja näyttää seinälle tulleen kaikkiaan 24. Kolme Jussi-palkintoa, kaksi Valtion elokuvataiteen palkintoa, Kansan radioliiton jakama palkinto vuoden ohjelmalle, kehitysalueen Tikut ristiin -patsas sekä toista kymmentä Yleisradion, Turun, Savon, Keski-Suomen ja Kainuun kunta- ja kaupunkipalkintoa ja palkintomaista apurahaa."
Lisätietoa
Erkki Saarinen:Pyhäjärvi-elokuva julkistettiin; Satakunnan Kansa 28.7.1988
Arvi Auvinen: Kokeiluja, koulutusta, elokuvia ja vekseleitä; Lähikuva 1/1996, s. 84-95
Jorma Pihlava: Elokuvamies keskittyy kirjoituskoneen kuljettamiseen; Turun Sanomat 3.12.1997
Jorma Pihlava: Arvin arvo tunnetaan Turussa, Turun Sanomat 3.12.1997
Tietoa Arvi Auvisesta myös Kopioston matrikkelissa
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto Tv-näytelmiä:
Äiti. Yleisradio, TV-1, 1968
Konkurssi. Yleisradio, TV-1 (yhteistyössä Turun kaupunginteatterin kanssa), 1971
Reppumiehet. Yleisradio, TV-1, 1972
On maista kaikista sittenkin. Yleisradio, TV-1, 1972
Valkeat kädet. Yleisradio, TV-1, 1973
Äiti. Yleisradio, TV-1, 1968
Konkurssi. Yleisradio, TV-1 (yhteistyössä Turun kaupunginteatterin kanssa), 1971
Reppumiehet. Yleisradio, TV-1, 1972
On maista kaikista sittenkin. Yleisradio, TV-1, 1972
Valkeat kädet. Yleisradio, TV-1, 1973
Kulttuurisihteeri. Yleisradio, TV-2, 1975
Olga Ryynänen ja byrokratia. Yleisradio, 1975 (näytelmästä myös kesäteatteriversio 1976)
Aapeli Kaukiaisen ylösnousemus. Yleisradio, TV-2, 1976
Äksy isänmaan ystävä. Yleisradio, TV-2, 1977
Aapeli Kaukiainen ja kadonnut sukupolvi. Yleisradio, TV-1, 1977
Pian joku tulee. MTV, 1977
Isi, miks ne vei multa peukalon? MTV, 1977
Rakastunut tonttu : lastenelokuva. Yleisradio, TV-1, 1978
Kylmä tila. Yleisradio, TV-1, 1979
Olga Ryynänen ja tonttijupakka. Yleisradio, TV-1, 1980
Ruikonperän baari. MTV, 1980-81
Pielan kevät. Yleisradio, TV-1, 1981
Kalakaveri. 1981
Katteellinen mies. 1982
Valistus on viritetty. Yleisradio, TV-2, 1982
Korpimotelli : 8-osainen tv-sarja. Yleisradio, TV-2, 1986
Elämäntotuutta etsi : 4-osainen tv-sarja. Yleisradio, TV-2, 1990
Susrajan Antti : 4-osainen tv-sarja. Yleisradio, TV-2, 1991
Kuunnelmia:
Olga Ryynänen ja byrokratia. Radioteatteri, 1974
Neljäs risti : kuunnelma. Radioteatteri, 1976
Olga Ryynänen ja byrokratia. Radioteatteri, 1978
Muistojen kulta. Radioteatteri, 1982
Komisario Tirri: 6-osainen kuunnelmasarja. Radioteatteri, 1990
Esittämättömiä näytelmiä:
Sen tiedän loistavan
Petrus
Sota vai rauha
Viime lempi : laulunäytelmä
Satulinna
Ulla, Kunkku ja Runon Ruhtinas
Lettumäki
Käynti Jasnaja Poljanassa
Kattiharju
Äiti
Olga Ryynänen ja byrokratia. Yleisradio, 1975 (näytelmästä myös kesäteatteriversio 1976)
Aapeli Kaukiaisen ylösnousemus. Yleisradio, TV-2, 1976
Äksy isänmaan ystävä. Yleisradio, TV-2, 1977
Aapeli Kaukiainen ja kadonnut sukupolvi. Yleisradio, TV-1, 1977
Pian joku tulee. MTV, 1977
Isi, miks ne vei multa peukalon? MTV, 1977
Rakastunut tonttu : lastenelokuva. Yleisradio, TV-1, 1978
Kylmä tila. Yleisradio, TV-1, 1979
Olga Ryynänen ja tonttijupakka. Yleisradio, TV-1, 1980
Ruikonperän baari. MTV, 1980-81
Pielan kevät. Yleisradio, TV-1, 1981
Kalakaveri. 1981
Katteellinen mies. 1982
Valistus on viritetty. Yleisradio, TV-2, 1982
Korpimotelli : 8-osainen tv-sarja. Yleisradio, TV-2, 1986
Elämäntotuutta etsi : 4-osainen tv-sarja. Yleisradio, TV-2, 1990
Susrajan Antti : 4-osainen tv-sarja. Yleisradio, TV-2, 1991
Kuunnelmia:
Olga Ryynänen ja byrokratia. Radioteatteri, 1974
Neljäs risti : kuunnelma. Radioteatteri, 1976
Olga Ryynänen ja byrokratia. Radioteatteri, 1978
Muistojen kulta. Radioteatteri, 1982
Komisario Tirri: 6-osainen kuunnelmasarja. Radioteatteri, 1990
Esittämättömiä näytelmiä:
Sen tiedän loistavan
Petrus
Sota vai rauha
Viime lempi : laulunäytelmä
Satulinna
Ulla, Kunkku ja Runon Ruhtinas
Lettumäki
Käynti Jasnaja Poljanassa
Kattiharju
Äiti