Aina äitiä tarvitaan

"Äiti oli mielestämme maailman suurenmoisin nainen. Isä sanoi niin ja sen vuoksi sen täytyi olla totta. Mutta olisimme muutenkin pitäneet äitiämme ihmeellisenä. Hän oli (ja on onneksi vielä tänä päivänäkin) perhe-elämämme rauhoittava napa, ja kun isä oli pannut meidät kaikki valtavaan liikkeeseen, hän oli se, joka siinä syntyneet hankaukset ja naarmut voimiensa mukaan lievensi ja tasoitti. Jos joku meistä juoksi isän luo näyttämään että päähän oli tullut kuhmu tai että polvesta oli nahka lähtenyt, hän jyrisi: ”Se on sinulle parahiksi. Miksi et katso tarkemmin eteesi? Minä en välitä lapsista, jotka jokaisen pienen naarmun takia juoksevat luokseni, en ainakaan niin kauan kuin pää vielä on paikoillaan.”"