Valaan vatsassa
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Ilmestynyt numerossa
2/1976
Teosarvio
Turkka, Sirkka: Valaan vatsassa. Kertomus.
Sirkka Turkan esikoisrunoista 'Huone avaruudessa' jäi mieleen vauhdin ja nopeiden mielenliikkeiden vuorovesi, omalaatuiset, mutta silti tarkat sanakuvat, valpas henki. Toinen teos, kertomukseksi luonnehdittu, panee höristämään korviaan, tempaa mukaan tajunnanvirtaan, joka ei turhia pysähtele. Mahtaisiko James Joycen luonnehdinta sopia Turkankin tekstin tulkinnaksi: 'Omaiset, teekannut, pitsiliinat, huudot kadulta, sade ja katulyhdyn alla hoippuva varjo viettävät - kuvaannollisesti - hauskoja hetkiä hänen sisällään niinkuin Joonas valaskalan vatsassa'. Varsinaista kokoavaa muotoa tällä kertomuksella ei ole, sitä voi lukea edestakaisin, yhtyä leikinlaskuun ja surra surevan kanssa, pysähtyä nasevaan sanakuvaan ja liukua vapaiden mielleyhtymien myötä, sillä lämmin ja elävä on seuralaiseksi tämä Turkka, joka itse luonnehtii lajinsa näin: 'Aika kainalossa minä pompin todellisuussuoraa kuin terhakka pikku juna, tavallaan harmoniasta harmoniaan'.
Sirkka Turkan esikoisrunoista 'Huone avaruudessa' jäi mieleen vauhdin ja nopeiden mielenliikkeiden vuorovesi, omalaatuiset, mutta silti tarkat sanakuvat, valpas henki. Toinen teos, kertomukseksi luonnehdittu, panee höristämään korviaan, tempaa mukaan tajunnanvirtaan, joka ei turhia pysähtele. Mahtaisiko James Joycen luonnehdinta sopia Turkankin tekstin tulkinnaksi: 'Omaiset, teekannut, pitsiliinat, huudot kadulta, sade ja katulyhdyn alla hoippuva varjo viettävät - kuvaannollisesti - hauskoja hetkiä hänen sisällään niinkuin Joonas valaskalan vatsassa'. Varsinaista kokoavaa muotoa tällä kertomuksella ei ole, sitä voi lukea edestakaisin, yhtyä leikinlaskuun ja surra surevan kanssa, pysähtyä nasevaan sanakuvaan ja liukua vapaiden mielleyhtymien myötä, sillä lämmin ja elävä on seuralaiseksi tämä Turkka, joka itse luonnehtii lajinsa näin: 'Aika kainalossa minä pompin todellisuussuoraa kuin terhakka pikku juna, tavallaan harmoniasta harmoniaan'.