Jumalan käskynhaltija

Jumalan käskynhaltija on ylevä nimitys tuomarista, joka lain ja omantunnon mukaan jakaa oikeutta. Näytelmän päähenkilö on tällainen tuomari, joka tehtäväänsä tunnontarkasti suorittaessaan luulee voineensa ja voivansa välttää väärän tuomion langettamista. Lopuksi käy kuitenkin ilmi, että hän väärien todistajien harhaan johtamana on tuominnut syyttömän raskaasta rikoksesta. Pääjuoneen liittyy toinen, joka vaikuttaa voimakkaammin ja kiihkeämmin. Tuomarin pojan, joka myös on jo tuomari, ja kauniin kanslia-apulaisen lapsi kuolee tapaturmaisesti ja äitiä syytetään lapsenmurhasta. Käräjiä joutuu istumaan nuorempi tuomari, siis lapsen isä. Samalla kun vanhan tuomarin aikaisempi erehdys paljastuu, päättyy tämä toinen oikeusjuttu järkyttävään, mutta sovittavaan loppuun. Tekijä, joka itse on tuomari, on eläytynyt tehtäväänsä täysin sydämin ja tuntien alan, jossa näytelmässä liikutaan, luonut totuudellisen, vaikuttavan elämänkuvan. Luettuna draama on mukaansa viepä ja kiinnittävä. Mielenkiinto ja jännitys pysyvät jatkuvasti yllä kasvaen väliin suureksi. Näytelmä on sekä muodollisesti että sisältönsä, ajatustensa puolesta korkeaa laatua.