Ja poika vaikenee
Aikalaisarvio
Arvosteleva Kirjaluettelo oli Kouluhallituksen vuosina 1922–88 (vuosina 1908–21 alan järjestöjen) julkaisema lehti, joka sisälsi kirjastojen kirjanvalinnan tueksi tarkoitettuja lyhyitä arvosteluja uusista suomenkielisistä kirjoista. Sitä jaettiin Kirjastolehden liitteenä.
Teoksen kuvailutiedot
Tekijä
Ilmestynyt numerossa
12/1984
Teosarvio
Harvan kirjan lukeminen, ja kirjoittaminen, on vaatinut niin suurta rohkeutta kuin Teuvo Saavalaisen Ja poika vaikenee. Jo edellinen, valtionpalkinnon saanut Velipoika löi kerran, tuntui repivän avoimia haavoja kuin pikkulapsi paperia. Uusimman edessä lukija ei oikein tiedä, miten päin sen tuska, ahdistus ja itsesyytökset olisi otettava vastaan. Kaksinverroin traagisemmaksi ja koskettavammaksi sen lukeminen tuli isänpäivänä. Poika on myrkyttänyt itsensä pääsiäisenä sen jälkeen, kun hänestä tuntui, ettei elämällä ole enää mitään tarjottavaa. Tarvitseeko yhteiskunta tällaisia uhreja? Mitkä olivat pojan teon motiivit? Mikä on ihmisen vastuu toisesta? Olisiko joku voinut häntä auttaa? Pojan kärsimykset ja isän murhe muuttuvat melkein käsin kosketeltaviksi. Saavalainen kuorii tapausta kuin sipulia. Parasta Saavalaisessa on karhea, melkein kiihkoon asti aggressiivinen rosoisuus. Hän ei säästele ketään, kaikkein vähiten itseään. Saavalaisen mies on yksin, mutta ohut juonne ihmisestä toiseen on meissä tärkeintä. Siksi tämä kirja on satuttavampi kuin kaikenkarvaiset sotaromaanit, joita isänpäivänä tarjotaan. Saavalaisen miesnäkökulmaa tarvitaan