Kansankodin pimeämpi puoli

Tukholmaa järkytti 1990-luvun alussa Lasermies - salamurhaaja, jonka kohteeksi valikoitui satunnaisia maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia. Vuonna 1999 äärioikeistolaiset murhasivat ay-aktiivin, kun tämä oli paljastanut eräässä ammattiosastossa toimivan uusnatsin. Kymmenisen vuotta myöhemmin Malmössä toimi uusi lasermies, jonka uhrit olivat jälleen siirtolaistaustaisia, ja kun Anders Behring Breivik surmasi Norjassa 77 ihmistä, moni arveli, että sama olisi voinut tapahtua Ruotsissa. Miksi uusnatsismi, rasismi ja väkivalta ovat nostaneet päätään Ruotsissa ja miksi muukalaisvihamieliset puolueet ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan perinteisesti sosiaalidemokraattisessa maassa? Kansankodin pimeämpi puoli valaisee rotuoppien, syrjinnän ja kansalliskiihkoilun historiaa Ruotsissa kansallisromantiikasta rotuhygienialiikkeeseen ja eugeniikkaohjelmaan pakkosterilointeineen, joka jatkui Ruotsissa 1970-luvulle saakka. Kun maasta alettiin rakentaa sosiaalidemokraattien johdolla niin kutsuttua kansankotia, kansan yhtenäisyys ja rodun puhtaus olivat suuressa roolissa. Nationalistisimmatkin ilmiöt levittäytyvät yli rajojen. Oikeistopopulistit ovat nousussa eri puolilla Eurooppaa, ja monet Kansankodin pimeämmän puolen kysymyksistä koskevat myös Suomea.