Työtä ja juhlaa hämäläiskylässä

Tekijä on lapsesta täyteen ikään saakka tarkannut maalaistalon elämää ja säilyttänyt havaintonsa harvinaisen tuoreina. Kirjan kolme ensimmäistä lukua, nimeltään Kalassa, Puolkuppisia, Mallassauna, kuvaavat kansanelämän eri puolia niin sanoaksemme aikaihmisen näkökulmasta, kaikki muut taas kasvavan lapsen silmillä katsottuna. Leikit, arkiset askaret, osanotto taloustoimiin, pyhänvietto, joulutavat ja markkinamatkat joutuvat vuorostaan pikku pojan näköpiiriin ja avartavat hänen maailmankuvaansa. Saamme hyvän käsityksen siitä, miten lapsen "kasvatus" maalaisoloissa sujuu enimmäkseen ilman sanottavaa ohjausta, oman havainnon ja nähdyn esimerkin voimalla, toisinaan pienten yllätysten ja nolausten avulla, jotka eivät juurevaa ihmisvesaa suinkaan lannista. Pälsin kielenkäyttö on nasevaa, lyhyttä ja huumorin tuntevaa; jotkin karkearakeiset sanat ja käänteet olisivat voineet jäädä pois.