Muodollisesti epäpätevä -kirja syntyi tarpeesta löytää ilo, mielenrauha ja tyytyväinen sydän uudestaan. Intialaiset sanovat viisaasti, että jos olet menettänyt omaisuutesi, et ole menettänyt mitään. Jos olet menettänyt terveytesi, olet menettänyt jonkin verran. Mutta jos olet menettänyt onnellisuutesi, luonteenlujuutesi ja mielenrauhasi, olet menettänyt kaiken. Kirjaa kirjoittaessani olen kääntänyt kivet takanani, seisonut pitkään paikallani. Öisin olen toivonut tähtiä tuekseni, kuuta kuulijaksi, aurinkoa päiväni pelastajaksi. Mitä minä löysin? Sama käsi kädessäni, pieniä käsiä kaulallani. Monia suukkoja poskillani, karhuja kiven koloissa, Haisulin hihastani. Ihmisiä aivan läheltäni. Kirjallani halusin tuoda toivoa niille, jotka ovat kokeneet samanlaisia asioita kuin minä. Kirjaa työstäessäni olen käynyt monet tunneskaalat läpi: itsesäälin, vihan, inhon, surun ja masennuksen. Anteeksiantoon on vielä pitkä matka, mutta yritän kovasti. Rehvakkaasti yritän kestää, siirtelen kokemuksiani päivittäin sinne ja tänne. Olen heikko ja haavoittuvainen, mutta jokaisesta päivästä yritän löytää jotain hyvää.
