Kotipuu

Eino Säisä liikkuu viidennessä novellikokoelmassaan tutuissa maalaismaisemissa ja kertoo eri-ikäisistä ihmisistä, joita elämän pienet mutta tärkeät tunnekokemukset ylläpitävät vaikeuksien keskellä. Niminovellissa kotipuu on vaatimaton kuusentaimi, side vanhaan kotiin; sen ikääntynyt mies vie kaupunkiin lämpimään huoneeseensa tuoksumaan ja omasta konnusta viestiä tuomaan. Huonoa onnea-novelleissa - niitä on kaksi - poika haaveilee suksista, saakin ne - ja rikkihän ne teloo. Pekkasmainen tunnelma! Ihailevaa myötätuntoa kokee lukijakin tutustuessaan opettajapariskuntaan, jolle lahjakkaan oppilaan elämäntie merkitsee tärkeätä seuraamisen kohdetta. Poika tuottaa miehenä pettymyksen, luisuu politiikan ahnaille poluille. - Hämmästyttävin vaikka kieltämättä mukaansa tempaava on viimeinen laaja novelli. Se liikkuu julkisen elämämme yläpiireissä, vaikuttaa sisältäpäin nähdyltä, on dialogissaan ja kerronnassaan aidon tuntuinen. - Säisä käyttelee kieltä eleettömästi ja täsmällisesti, vivahteet halliten. Myös novellin rakenteen tämä laajan romaanisarjan kirjoittaja taitaa.