Colliander, Hans
Elämäkertatietoa
Asuinpaikka Kesälahti vuodesta 2000
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tietoteoksia:
Lintumiehet : Allien aikaan. Recallmed 1986
Väriä luonnosta. (Yhdessä Riitta Aittomäen kanssa) Kirjayhtymä 1992
Pientä elämää : Luontovuosi kaakonkulmalla. Kirjayhtymä 1996
Liikkuvat lelut : Perinteisiä puuleluja. Tammi 1998
Lintumiehet : Allien aikaan. Recallmed 1986
Väriä luonnosta. (Yhdessä Riitta Aittomäen kanssa) Kirjayhtymä 1992
Pientä elämää : Luontovuosi kaakonkulmalla. Kirjayhtymä 1996
Liikkuvat lelut : Perinteisiä puuleluja. Tammi 1998
Lennä lintu lennä! Ilias 2007
Linnunlaulun talossa.Ilias 2011
Sanomalehti- ym. artikkeleita.
Linnunlaulun talossa.Ilias 2011
Sanomalehti- ym. artikkeleita.
Tekstinäyte
Eräänä lämpimänä autereisena kesäpäivänä kun olin pieni ja asuin vihreässä puutalossa, löysin kotiportailta neitoperhosen. Se lepäsi harmaalla askelmalla värikkäät siivet levällään ja ruumis uupumuksesta sykkien. Istuin perhosen viereen, mutta se ei tehnyt elettäkään lähteäkseen lentoon. Vasta silloin huomasin perhosen siivessä pienen vaalean suomun, joka ei siihen kuulunut. Senkö tähden se ei jaksanut lentää?
Laskin käteni kiviportaalle, tönäisin perhosta kevyesti ja sain sen ryömimään kämmenelleni. Aloin raaputtaa kynnelläni suomua irti. Se ei ollut helppoa, ja pelkäsin koko ajan vahingoittavani silkinohutta siipeä.
Viimein suomu irtosi ja putosi portaille. Samassa silmänräpäyksessä perhonen räpsähti siivilleen ja nousi vimmatusti räpistellen suoraan ylös. Pian se oli enää häviävä piste taivaan sinessä. Silloin paikalle syöksyi lokki, joka kimeästi kirkaisten ahmaisi perhosen.
Tuijotin uskomatta silmiäni. Minä olin vain halunnut auttaa. Suru tuli sydämeeni ja pakenin itkien sisälle.
[Peikkotyttö ja lintupoika. Ilias 2007, s. 6]
Viimein suomu irtosi ja putosi portaille. Samassa silmänräpäyksessä perhonen räpsähti siivilleen ja nousi vimmatusti räpistellen suoraan ylös. Pian se oli enää häviävä piste taivaan sinessä. Silloin paikalle syöksyi lokki, joka kimeästi kirkaisten ahmaisi perhosen.
Tuijotin uskomatta silmiäni. Minä olin vain halunnut auttaa. Suru tuli sydämeeni ja pakenin itkien sisälle.
[Peikkotyttö ja lintupoika. Ilias 2007, s. 6]