Staffan, Martin

Kirjoitan pitkälti omia tuntojani elämäni varrelta. Olen hyvin sosiaalinen ihminen. Matkustelen nykyisin paljon ja kalastus on toinen lempiharrastukseni. Olen mieletön nautiskelija. Oli tilanne mikä tahansa niin surussa kuin ilossakin, elämä opettaa miten tärkeää on huomata miten ihminen ihmiselle on tärkeä pilari. Runoilijan työ on yksinäistä mutta antoisaa. Sanat kuvaa yksinäisyyden ollessani yksin. Matka jatkuu, tekstit elävät, viisastuuko ihminen, toivottavasti --- nähdään!?

Motto: "Elämä on elettävä täysillä"

Elämäkertatietoa

Asuinpaikka: Kotka vuodesta 2006, nykyisin Tohmajärven Värtsilä

Ura: Sosiaaliohjaajan koulutus

Sairaseläkkeellä Palvelukodin johtajan toimesta

Tekstinäyte

POLKU

Ei horju mieli eikä elonkieli.
Anna polku mi johtaa
elon kotoon
korkeimpaan.

(Omistettu palvelukoti Taattolan asukkaalle.)

SATTUU

Tunteen palosta
rakkauden helvettiin
sattuu
ei sattumalta
tarkoituksella

Ihminen
tapojensa tapailija
surujensa sillaton
onkija
Tahtomattaan taitamaton
rakkauden merien
ikuinen soutaja

SIELUJEN PUUTARHA

Kaunista katsoa kaukaisuuteen
hiljaisen hetken hiljaisuus
sinisen taivaan sinisyys
kuolemisen kuolettavuus
enkelien läheisyys
näkemättä koskettaa
pyhää henkeä
urut soi
unen tuolla puolen
kukkaiskedolla
sielujen puutarhassa
levätä rauhassa saa

Taivaan tahtoisin
toisinaan
uskon uuteen tulemiseen
nään silmien taa valoverhojen varjot
tuskaan hiipuu
tuhka tuuleen vaipuu
pöly pilveen haihtuu
haihtuu
aika ajtaton
kuoloon johtaa
tulee toinen
elämä

TÄSSÄ

Tämä hetki
tässä ajassa
Käsi kädessä
harhailua
ei missään
Kuukin niin
ihmeissään
Sanatkin ovat tiessään
laulu on kaikonnut
Ihminen niin eksyksissä
tässä sähköisessä
ajassa

[Varjosta valoon. VM-kustannus 2007, s. 19-22]