Kesäniemi, Sari
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Kuva: Sari Kesäniemi
Elämäkertatietoa
Vasemmistolainen runoilija, joka pääkaupunkiseutuvuosien jälkeen muuttanut takaisin Raumalle. Suurimman osan vaikeasta lapsuudesta hän eli isovanhempiensa luona. 14-18-vuotiaana kirjoitetuista runoista, on julkaistu vuonna 2000 "Runoja punaisesta sydämestä"-runokokoelma, kun runojen kirjoittaminen oli lähinnä itseterapiaa ja lopulta vaikenemaan opetetettu nuori avautui kirjoittamalla ja tuon aikaiset runotkin käsittelivät paljon eksistentialismia, johon liittyvä maailman tuska näkynyt aina vahvana kirjoituksissaan. Kesäniemi liittyi 17-vuotiaana Vasemmistoliittoon ja hänen nuoruuden aikaisissa runoissaan näkyy myös poliittinen aatemaailma ja myöhemmin tuonut esiin enemmän humanistisempaa ihmiskuva ja Kesäniemen koko tuotannon kantavana teemana rakkaus toiseen ihmiseen. Kesäniemellä on yksi aikuinen poika rekisteröidystä parisuhteesta ex-vaimonsa kanssa.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuonen halkaisija (Tuoksua Kalevalan) -antologia
runokokoelma
Kirjoittajat: Sami Antero Nygrén, Tanja Säisä, Sari Kesäniemi, Annina Lampinen, Marika Malm,
Kustantaja: Books on Demand
Julkaisuvuosi 2022
Muuta:
Kirjoittanut Vasen-lehteen tilaustyörunoja, lisäksi aforismeja, sanoituksia mm. Väliaikainen morsian-yhtyeelle. Kirjoittamisen lisäksi maalauksia ja valokuvataidetta.
runokokoelma
Kirjoittajat: Sami Antero Nygrén, Tanja Säisä, Sari Kesäniemi, Annina Lampinen, Marika Malm,
Kustantaja: Books on Demand
Julkaisuvuosi 2022
Muuta:
Kirjoittanut Vasen-lehteen tilaustyörunoja, lisäksi aforismeja, sanoituksia mm. Väliaikainen morsian-yhtyeelle. Kirjoittamisen lisäksi maalauksia ja valokuvataidetta.
Tekstinäyte
Nousee huurre maan pinnasta,
kosteat ihot painautuvat toisiinsa.
Kuin lapsi saa ruoan rinnasta,
kuin ihminen astuu kotiinsa,
samoin minäkin sinuun painaudun
ja juon ahnaasti viinisiäsi maljastasi,
josta heikoksi edessäsi juovun.
Vajoan uneen sydämeni hallussasi.
Kuparisena aurinko värisee noustessaan.
Kuumeisena kiihkosta toistemme lähellä.
On ihminen kaunein ja hyvin rakastaessaan.
En laske montako yötä meillä on jäljellä.
Keväiset tuulet houkuttelevat tuoksulla,
jos et niiden mukaan lähde, koskaan
et lähde kai. Virta ei lepää juoksulla
eikä rakkaus karkaa maailman roskaan.
(Runoja punaisesta sydämestä-runokirjasta, kirjoitettu 14-vuotiaana)
kosteat ihot painautuvat toisiinsa.
Kuin lapsi saa ruoan rinnasta,
kuin ihminen astuu kotiinsa,
samoin minäkin sinuun painaudun
ja juon ahnaasti viinisiäsi maljastasi,
josta heikoksi edessäsi juovun.
Vajoan uneen sydämeni hallussasi.
Kuparisena aurinko värisee noustessaan.
Kuumeisena kiihkosta toistemme lähellä.
On ihminen kaunein ja hyvin rakastaessaan.
En laske montako yötä meillä on jäljellä.
Keväiset tuulet houkuttelevat tuoksulla,
jos et niiden mukaan lähde, koskaan
et lähde kai. Virta ei lepää juoksulla
eikä rakkaus karkaa maailman roskaan.
(Runoja punaisesta sydämestä-runokirjasta, kirjoitettu 14-vuotiaana)