Heinonen, Jorma
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Lukukeskus
Elämäkertatietoa
Jorma Heinonen (s.1945) on keuruulainen runoilija, toimittaja ja tietokirjailija. Hän voitti J.H. Erkon runokilpailun 1967, mutta ensimmäinen runokokoelma, Poika, ilmestyi vasta 1996. Hänen runojaan on julkaistu myös lehdissä ja antologioissa.
Heinonen on työskennellyt pitkään toimittajana. Työskennellessään sanomalehti Keskisuomalaisessa hänen alueenaan olivat tv-sivut sekä kulttuuriosaston kirja-arviot, kolumnit ja kommentit.
Lukukeskus
---
Kirjailijaesittely
Jorma Heinonen on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut runokokoelmia, proosaa ja tietokirjoja. Hän kirjoittaa omaleimaisesti, ja hänen modernismista ammentavissa runoissaan ilmaisu on tiheää, moneen suuntaan avautuvaa ja vain näennäisen helppoa. Joskus runo on niin tiukkaa, että vasta useampi lukukerta raottaa sitä, joskus se on selkää ja salaviisasta kuin keskisuomalaismiehen tai Heinosen esikuvana olevien Paavo Haavikon ja Pentti Saarikosken puhe.
Heinosen runo hakee muotoaan eri suunnilta. Se löytyy joskus aforistisuudesta, joskus ilmaisu lähenee proosaa. Lyhyissä proosateksteissäänkin Heinonen on lyyrikko: yksilön kokemusta peilaava esitys on kaleidoskooppimaista teoksessa Kesäkuu 99.
Runoissa liikutaan arkipäivästä utopiaan ja takaisin. Unet, unelmat ja täyttymättömät toiveet täyttävät lyyrisen minän tajuntaa, ja haaveiden nainen jää kaukaiseksi (Silja nukkuu, Kustaa on jo vanha mies). Yksinäisyys ja ihmissuhteiden vaikeus hahmottuvat roolihahmojen kautta; läheisyys ja ironinen etäisyyden otto tuovat aiheen kaksoisvaloon (miehenpuolikas). Sarkasmi, skeptisyys ja muistumat lyriikan ilmaisukeinoista eri vuosikymmeniltä tuovat vaihtelua toteavaan ilmaisuun.
Silloinkin, kun näkökulma ankkuroituu yksilöön, teksti väljenee hahmottamaan sosiaalista kenttää, yhteiskunnan muutosta ja ihmisen eri ikäkausia. Lapsuuden maiseman etsintä ja nykyhetken kommentointi ovat rinnakkaisia.
Tekstiin tuovat moniäänisyyttä sitaatit, keskustelu toisten runoilijoiden kanssa ja vähin keinoin piirretyt ihmiset. Miesasiaa Heinonen nostaa esille ironisoiden. Lapsuus näkyy kadotettuna maailmana, ikääntymiseen kuuluu ihmetys asioiden menettämisestä.
Tietokirjoissaan Heinonen kertoo Keuruun metsäkämpistä ja puukaupasta. Metsävaltaisen Keski-Suomen menneisyys taustoittaa kuvaa puukaupan kriisistä.
Sanomalehti Keskisuomalaisessa Heinosen työkenttää olivat tv-sivut ja tehtävät kulttuuriosastossa. Hän julkaisi siellä luotettavia ja ammattitaitoa osoittavia kritiikkejä, kolumneja ja artikkeleita. Vaikeitakin elokuvia ja kirjoja Heinonen esitteli taitavasti.
Katriina Kajannes
---
Kirjallisuuspalkinnot ja -apurahat:
Suomen nuorison kulttuurikilpailujen kirjallisuuskilpailun 5. sija 1967.
J. H. Erkon rahaston runokilpailun ensimmäinen palkinto.
Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan kirjallisuusarvostelijan työskentelyapuraha 1980 ja 1987.
Kirjastopalvelun ja Suomen arvostelijain liiton apuraha 1983.
Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan apuraha runojen kirjoittamiseen 1991. Kauko Sorjosen säätiön apuraha kaunokirjalliseen työskentelyyn 1999. Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan apuraha luovaa kaunokirjallista työtä varten 2001.
Heinonen on työskennellyt pitkään toimittajana. Työskennellessään sanomalehti Keskisuomalaisessa hänen alueenaan olivat tv-sivut sekä kulttuuriosaston kirja-arviot, kolumnit ja kommentit.
Lukukeskus
---
Kirjailijaesittely
Jorma Heinonen on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut runokokoelmia, proosaa ja tietokirjoja. Hän kirjoittaa omaleimaisesti, ja hänen modernismista ammentavissa runoissaan ilmaisu on tiheää, moneen suuntaan avautuvaa ja vain näennäisen helppoa. Joskus runo on niin tiukkaa, että vasta useampi lukukerta raottaa sitä, joskus se on selkää ja salaviisasta kuin keskisuomalaismiehen tai Heinosen esikuvana olevien Paavo Haavikon ja Pentti Saarikosken puhe.
Heinosen runo hakee muotoaan eri suunnilta. Se löytyy joskus aforistisuudesta, joskus ilmaisu lähenee proosaa. Lyhyissä proosateksteissäänkin Heinonen on lyyrikko: yksilön kokemusta peilaava esitys on kaleidoskooppimaista teoksessa Kesäkuu 99.
Runoissa liikutaan arkipäivästä utopiaan ja takaisin. Unet, unelmat ja täyttymättömät toiveet täyttävät lyyrisen minän tajuntaa, ja haaveiden nainen jää kaukaiseksi (Silja nukkuu, Kustaa on jo vanha mies). Yksinäisyys ja ihmissuhteiden vaikeus hahmottuvat roolihahmojen kautta; läheisyys ja ironinen etäisyyden otto tuovat aiheen kaksoisvaloon (miehenpuolikas). Sarkasmi, skeptisyys ja muistumat lyriikan ilmaisukeinoista eri vuosikymmeniltä tuovat vaihtelua toteavaan ilmaisuun.
Silloinkin, kun näkökulma ankkuroituu yksilöön, teksti väljenee hahmottamaan sosiaalista kenttää, yhteiskunnan muutosta ja ihmisen eri ikäkausia. Lapsuuden maiseman etsintä ja nykyhetken kommentointi ovat rinnakkaisia.
Tekstiin tuovat moniäänisyyttä sitaatit, keskustelu toisten runoilijoiden kanssa ja vähin keinoin piirretyt ihmiset. Miesasiaa Heinonen nostaa esille ironisoiden. Lapsuus näkyy kadotettuna maailmana, ikääntymiseen kuuluu ihmetys asioiden menettämisestä.
Tietokirjoissaan Heinonen kertoo Keuruun metsäkämpistä ja puukaupasta. Metsävaltaisen Keski-Suomen menneisyys taustoittaa kuvaa puukaupan kriisistä.
Sanomalehti Keskisuomalaisessa Heinosen työkenttää olivat tv-sivut ja tehtävät kulttuuriosastossa. Hän julkaisi siellä luotettavia ja ammattitaitoa osoittavia kritiikkejä, kolumneja ja artikkeleita. Vaikeitakin elokuvia ja kirjoja Heinonen esitteli taitavasti.
Katriina Kajannes
---
Kirjallisuuspalkinnot ja -apurahat:
Suomen nuorison kulttuurikilpailujen kirjallisuuskilpailun 5. sija 1967.
J. H. Erkon rahaston runokilpailun ensimmäinen palkinto.
Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan kirjallisuusarvostelijan työskentelyapuraha 1980 ja 1987.
Kirjastopalvelun ja Suomen arvostelijain liiton apuraha 1983.
Keski-Suomen läänin taidetoimikunnan apuraha runojen kirjoittamiseen 1991. Kauko Sorjosen säätiön apuraha kaunokirjalliseen työskentelyyn 1999. Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan apuraha luovaa kaunokirjallista työtä varten 2001.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Antologiat:
Tässä pisteessä : Keski-Suomen kirjailijain antologia (toimituskunta: Irja Virtanen, Heikki Jylhä ja Jaakko Seppälä). Keski-Suomen kirjailijat 1971.
Katselmus -94 : keskisuomalaisen lyriikan antologia. Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1994.
Tässä pisteessä : Keski-Suomen kirjailijain antologia (toimituskunta: Irja Virtanen, Heikki Jylhä ja Jaakko Seppälä). Keski-Suomen kirjailijat 1971.
Katselmus -94 : keskisuomalaisen lyriikan antologia. Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1994.
Katselmus '95 : keskisuomalaisen lyriikan antologia. Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1995.
Muu tuotanto:
Runoja teoksessa Yhteiskoulu Keuruulla 1908 - 1910 ja 1945 - 1970 (laatinut Jussi Rainio). Keuruun yhteiskoulu 1970.
Runoja ja runosikermiä eri lehdissä: Nuori Voima, Keuruun Joulu, Suur-Keuruun sanomat, Suur-Keuruu, Parnasso ja Keskisuomalainen.
Järvi-Suomen tien historiikki, moniste.
KTV:n Keuruun osaston historiikki, moniste.
Muu tuotanto:
Runoja teoksessa Yhteiskoulu Keuruulla 1908 - 1910 ja 1945 - 1970 (laatinut Jussi Rainio). Keuruun yhteiskoulu 1970.
Runoja ja runosikermiä eri lehdissä: Nuori Voima, Keuruun Joulu, Suur-Keuruun sanomat, Suur-Keuruu, Parnasso ja Keskisuomalainen.
Järvi-Suomen tien historiikki, moniste.
KTV:n Keuruun osaston historiikki, moniste.
Tekstinäyte
NOSTALGIA
Miksi elää menneisyydessä,/
seipäille nostettujen heinien katveessa?//
Vain nuoruuden varhaisimmat rakastumiset/
ovat ainoat merkitykselliset muistot//
Oi saavuttamattomat naiseni,/
tulkaa takaisin te pikkuiset kehräävät shebat.
(Teoksesta Ammatti: Mies, Sanasato 2003)
tulkitsijoille
en ole koskaan selitellyt runojeni teemoja
[Miehenpuolikas, Sanasato Oy 2002, s. 60]