Vuorinen, Harri
Kuvatiedoston lataaminen
Photograph information
Lähde: Carelica-kirjailijat
Elämäkertatietoa
Syntynyt 10.3.1930 Suistamolla
Asuu Lappeenrannassa
Keskikoulu, Seminaari
Peruskoulun luokanopettaja
Raja-Karjalassa syntynyt Harri Vuorinen toteaa eteläkarjalaisuudestaan: ”Olen asunut Lappeella ja Lappeenrannassa vuodesta 1958. Etenkin Akanhärkäkuru liittyy Etelä-Karjalaan, kertoohan se täkäläisen retkiseuran, Saalojien, vaelluksista Lapissa.”
Teoksissaan Vuorinen kuvaa evakoiden sisäistä historiaa ja vähemmistö- ja valtakulttuurien välisiä ristiriitoja. Sopeutuminen uusille asuinsijoille ei ollut kaikille helppoa, ja erityisen vaikeaa se oli ortodoksista uskoa tunnustaville, karjalan kieltä puhuville rajakarjalaisille. He saivat kokea suorastaan rasistisia asenteita.
Arvostelijat ovat kuvanneet Vuorisen tekstiä monitasoiseksi ja moniselitteiseksi. Se on ”kuin erämaa, josta jatkuvasti löytyy uusia polkuja ja näitä kuljettaessa uusia maisemia”. (Keijo Voudinmäki, Nuori Karjala -lehti). Vuorista on kiitetty myös kerronnan rytmistä, joka on parhaimmillaan kuin runoa. Vahvimmillaan Vuorinen on kuvatessaan Lapin luontoa ja retkeilyä.
Pääteoksenaan Vuorinen pitää romaania Kivi mahassa. Se ”kertoo pitkän lapinvaelluksen puitteissa sodanjälkeisten nuorten – ennen muuta rajakarjalaisen Alvin – vaikeasta kasvusta ja sopeutumisesta 50-luvun suomalaiseen yhteisöön. Samalla se on eroottinen trilleri, jossa perinteinen kolmiodraama kasvaa kohti ratkaisua”
Kirjojen lisäksi Vuorinen on tehnyt matkakertomuksia lappeenrantalaisiin ja Mikkelin sanomalehtiin sekä pari luontoaiheista juttua Luonto-lehteen ja evakkojuttuja Nuori Karjala –lehteen.
Asuu Lappeenrannassa
Keskikoulu, Seminaari
Peruskoulun luokanopettaja
Raja-Karjalassa syntynyt Harri Vuorinen toteaa eteläkarjalaisuudestaan: ”Olen asunut Lappeella ja Lappeenrannassa vuodesta 1958. Etenkin Akanhärkäkuru liittyy Etelä-Karjalaan, kertoohan se täkäläisen retkiseuran, Saalojien, vaelluksista Lapissa.”
Teoksissaan Vuorinen kuvaa evakoiden sisäistä historiaa ja vähemmistö- ja valtakulttuurien välisiä ristiriitoja. Sopeutuminen uusille asuinsijoille ei ollut kaikille helppoa, ja erityisen vaikeaa se oli ortodoksista uskoa tunnustaville, karjalan kieltä puhuville rajakarjalaisille. He saivat kokea suorastaan rasistisia asenteita.
Arvostelijat ovat kuvanneet Vuorisen tekstiä monitasoiseksi ja moniselitteiseksi. Se on ”kuin erämaa, josta jatkuvasti löytyy uusia polkuja ja näitä kuljettaessa uusia maisemia”. (Keijo Voudinmäki, Nuori Karjala -lehti). Vuorista on kiitetty myös kerronnan rytmistä, joka on parhaimmillaan kuin runoa. Vahvimmillaan Vuorinen on kuvatessaan Lapin luontoa ja retkeilyä.
Pääteoksenaan Vuorinen pitää romaania Kivi mahassa. Se ”kertoo pitkän lapinvaelluksen puitteissa sodanjälkeisten nuorten – ennen muuta rajakarjalaisen Alvin – vaikeasta kasvusta ja sopeutumisesta 50-luvun suomalaiseen yhteisöön. Samalla se on eroottinen trilleri, jossa perinteinen kolmiodraama kasvaa kohti ratkaisua”
Kirjojen lisäksi Vuorinen on tehnyt matkakertomuksia lappeenrantalaisiin ja Mikkelin sanomalehtiin sekä pari luontoaiheista juttua Luonto-lehteen ja evakkojuttuja Nuori Karjala –lehteen.
Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa
Tuotanto
Saalojat : 20-vuotisjuhlanumero / päätoimittaja Harri Vuorinen
Lappeenranta 1991. Saalojat.
Omassa maassa vieraassa
Joensuu 2000. Novellit. Ilias.
Kivi mahassa
Joensuu 2001. Romaani. Ilias.
Akanhärkäkuru : Saalojien tarinoita
Saalojat : 20-vuotisjuhlanumero / päätoimittaja Harri Vuorinen
Lappeenranta 1991. Saalojat.
Omassa maassa vieraassa
Joensuu 2000. Novellit. Ilias.
Kivi mahassa
Joensuu 2001. Romaani. Ilias.
Akanhärkäkuru : Saalojien tarinoita
Joensuu 2002. Tarinoita. Ilias.
Sidähäi mie muistelen : Uljoin Jyrin jälkeläisten sukukirja
Tampere 2003. Sukuseura Uljoin Jyrin jälkeläiset.
Sidähäi mie muistelen : Uljoin Jyrin jälkeläisten sukukirja
Tampere 2003. Sukuseura Uljoin Jyrin jälkeläiset.