Karsikas, Auvo

Ihmisen hybris, luulo, että "kehittyy" Jumalan vertaiseksi, on paha synti. Herra ei siedä itseään pilkattavan. Tämän olen kokenut omassa elämässäni ja nyt eräiden veljieni ja entisen vaimoni kohtaloissa.

Jumala on Jumala, ihminen ihminen. Ihmisen tulisi välttää huonojen kirjojen lukemista, sillä monet ovat sitä mitä ovat lukeneet.

Elämäkertatietoa

Syntynyt
11.3.1938 Kärsämäellä OL, asuu Uudessakaupungissa

(syntymäseutu siirretty 1935 Haapavedestä, jonka Karsikas-kylältä kaikki Karsikkaat ovat lähtöisin)

Opinnot
FM, kasv. tiet. lis.

Ammatti
eläkkeellä oleva rehtori

Harrastukset
lukeminen, mökkeily, luonto; Israel-työ

Kirjailijan tuotantoon liittyvää lisätietoa

Novelli-, pakina- ja tarinakokoelmat
Unelmien ritari. Aikuiskasvatuskustannus 1988
Minne matka. Aikuiskasvatuskustannus 1988

Tietokirjallisuus
Valtiovallan ja kansalais- ja työväenopistolaitoksen suhteet 1946-1979. KTOL 1984
Kuvat ja kuvantekijät. Valtiovallan ja kansalaisopistolaitoksen suhteet vuosina 1898-1979 ja opistojen tehtäväkuvan muuttuminen vuosina 1976-1979. Aikuiskasvatuskustannus 1990

Pyhämaan uhrikirkon raamattukuvien uskonnollinen ja kirkkopoliittinen merkitys. Pyhämaan seurakunta 2000
Pyhämaan Luodon uhrikirkko. Rakennus- ja kulttuurihistoriaa. Raamatunkuvien uskonnollinen merkitys. Pyhämaan seurakunta 2000
Jumalakeskeisestä ihmiskeskeiseen : Pyhämaan uhrikirkon ja harmaakivikirkon historiaa suurin takaumin. Rohtatuote 2005

Mukana antologioissa
Rukous on silta. Ulkosuomalaisen rukouskirja. SR-kusannus 2002
Levyelämäkerta -novelli antologiassa Ikään kuin 2005: yli viisikymppisten vuosiantologia. Pelipeitto 2005
Kaksi novellia antologiassa Ikään kuin 2006: yli viisikymppisten kirjoittajien vuosiantologia. Pelipeitto 2005

Lehtiartikkelit
yliöitä Aamulehteen, Keskisuomalaiseen, Suomenmaahan
mielipidekirjoituksia Uudenkaupungin paikallislehdissä
runoja, pakinoita, korkeakoulupoliittisia kannanottoja ylioppilaslehtiin opiskeluaikana

Tekstinäyte

KIRKKO

Keskiajalla se on
rakennettu.
En tarkkaan muista vuosisataa.
Harmaakivinen, tiilillä korotettu
ja koristeltu.

Aatelisvaakunoita eteisessä,
asehuoneessa,
jopa itse kirkossa.

Pieni se on, mutta
mahtava sen uskon

on pitänyt olla,
että lähes sulin käsin
se on noussut.

ODOTUS

Odottaa aamua
odottaa aamupalaa
odottaa suihkuun
odottaa keskustelukumppania,
hoitajaa

ODOTTAA TAPAHTUMIA
ODOTTAA LINNUN LENTÄVÄN KORKEALLA

odottaa päivällistä
odottaa TV-ohjelmia
odottaa iltaa ja iltapalaa
odottaa yötä
odottaa unta

odottaa, että sydän ei olisi niin kipeä
odottaa, että odotus lakkaisi

ODOTTAA, ETTÄ SYDÄN ARMAHTAISI
JONAKIN HETKENÄ ODOTTAJAA.

KUIN ENKELIT

Ne tulevat pian
ja hiljaa kuin enkelit.

On kiire saada ne
kiinni.
Sanat, runot, elämä.

On turha sanoa:
Festina lente!

VALOTON

Kummallisesti olivat sijoittaneet
pöytäni:
Huoneen pimeimpään nurkkaan.

Ajattelin siirtää sen,
kun he
eivät olisi näkemässä.
Minulla näet on se
muinaisen filosofin
ongelma:
Onko pöytä olemassa,
kun kukaan ei ole sitä
katsomassa.

Mutta huoneeni pimeässä nurkassa tunsin,
että joku seisoi vierelläni
ja
kaukana, kaukana, oli vielä
suurempi voima.

EIKÄ ELEGIAA LÖYDY

Hän haki ja haki
Eino Leinon Elegiaa
kootuista runoista.
Ei löytänyt nimellä sen,
ei muistanut alkusanoja.

Mutta jossakin kohtaa siinä
Elegiassa sanottiin:
Rotkoni rauhaan
kuin peto kuoleva hiivin.

Lopussa, lopussa, se tietysti on.

Ja löysi hän Löysäläisen laulun.
Se pysähdytti, sillä hän juuri
nyt oli se karjaton mies,
mutta ei matkannut,
sumussa seisoi, lumipyryssä tähysti:

Minuuttaan - Jumalaansako haki,
tai molempia?

Kokoelmasta Ylpeän miehen itku